Siuntion valtuusto 7.11.2016 – budjetti ja monitoimihalli

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään ensi vuoden budjettia, sote-lausuntoa ja monitoimihallin tililimiitin takausta.

67 Osavuosikatsaus 2/2016 näyttää tässä vaiheessa varovaisen hyvältä, kuluva vuosi saattaisi olla puolisen miljoonaa plussalla. Näissä ei vain koskaan kannata nuolaista ennen kuin viimeinen erikoissairaanhoidon lasku tipahtaa joskus alkuvuodesta, ja marraskuun verotilityksetkin ovat arvaamattomia, kun silloin tasataan edellisinä vuosina mahdollisesti liikaa tai liian vähän maksettuja veroja. Mukavana uutisena olemme saaneet tälle vuodelle 120.000 euroa junaliikenteen kuluihin.

68 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelma hyväksyttiin. Veroprosentit pidettiin ennallaan, kun ei näin korkeaa äyriä oikein enää kehtaa korottaa. Talouden tasapainotusohjelman yhteydessä oli jo hyväksytty erinäisiä tasapainotustoimenpiteitä.

Ryhmäpuheessa pyörittelin, että tarkoituksena on tehdä Siuntiosta hyvä paikka asua ja saattaa väkiluku terveelle rauhalliselle kasvu-uralle. On myös suuria epävarmuustekijöitä. Valtiovallan sote-uudistuksesta ei oikein tiedä. Koulut ovat tärkeä palvelu, kun tahdomme kunnan olevan vetovoimainen, mutta sisäilmaongelmia selvitellään vielä. Sieltä lienee tulossa suuria korjausinvestointitarpeita. Myös joukkoliikenne on tärkeä: vaikea Siuntiossa on työikäisen asua, jos täältä ei pääse töihin, ja meiltähän puolet työvoimasta pendelöi Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle. Jatkossa on siis saatava aikaan jonkinlainen kestävä ratkaisu joukkoliikenteen järjestämisestä. Budjetissa olikin maininta HSL-yhteistyön selvittämisestä.

Budjetti hyväksyttiin yksimielisesti. Kouluihin tarvittavat investoinnit herättivät kysymyksiä, mutta vastauksia ei oikein vielä ollut.

69 Lausuttiin hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi. Näitä on nähty jo niin monta kierrosta, ettei näitä oikein tahdo enää jaksaa, eikä kellään liene suuria kuvitelmia Siuntion lausunnon painoarvosta.

Asiasta intouduttiin kuitenkin keskustelemaan, kun Antero Honkasalo (vas) esitti ryhmänsä puolesta tekstiin lisäyksiä kahteen kohtaan.

Hallituksen esittämässä sote-mallissa on epäselvää, paljonko valinnanvapaus tulee asiakkaille maksamaan, ketä valinnanvapaus hyödyttää ja luoko se todellisuudessa säästöjä. Jos säästöjä ei saada, paine kasvattaa yksikköjä lisääntyy ja samalla lähipalvelut pienissä kunnissa vaarantuvat.

Tähän kommentoin, että sote-uudistuksen alkuvaiheessa oli tarkoituksena integroida perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nykyistä paljon leveämmille hartioille ja saada sitä kautta toimintaan tehokkuutta. Jos nyt onkin useita pieniä keskenään kilpailevia palveluntuottajia, ei ainakaan suuruudesta saada tehokkuutta, ja jos taas palveluja tarjoaa vain muutama suuri toimija, niiden markkina-asema voi olla niin vahva, ettei säästöjä saada. Tämä lisäys hyväksyttiinkin jopa yksimielisesti.

Julkisen terveydenhuollon yhtiöittämisvaatimus haittaa uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Päätäntävalta julkisesta palvelutuotannosta siirretään elinkeinoelämän edustajille ja henkilöille, joilla ei ole demokraattista valtakirjaa alueen kansalaisilta, eikä vastuuta heille. Julkisten palveluiden yhtiöittäminen siirtää julkiset palvelut osakeyhtiölain piiriin. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön on katsottava omaa etuaan, joten yleisen edun huomioiminen on vaikeaa. Osakeyhtiöt eivät myöskään kuulu julkisuuslain ja virkamieslain piiriin. Viranomaisten tehtävät tulee säilyttää vain virkamiehillä, joita virkavastuu velvoittaa. EU ei vaadi julkisten palveluiden yhtiöittämistä.

Palveluiden tuotannon päävastuun tulee olla julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla, eli maakunnan omalla palvelutuotannolla. Vaaleilla valitun maakunnan luottamushenkilöillä tulee olla päätösvalta sekä palvelujen järjestämistä että tuottamista koskevassa päätöksenteossa. Tämänkin takia yhtiöittämisvaatimuksesta tulee luopua.

Joitakin tämän lisäyksen kohtia muotoilisin ehkä hieman toisin, mutta lisäys olisi kyllä parantanut lausuntoa. Tämä lisäys kuitenkin hävisi äänestyksessä. Se taisi saada kannatusta vasemmiston lisäksi demareilta, vihreiltä ja Valtavaaralta, muttei muilta.

Sote-uudistuksessa on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että meidän pitää varautua siihenkin vaihtoehtoon, ettei se tälläkään hallituskaudella toteudu. Varsinkin Uudellamaalla valmistelu on pahasti myöhässä, kun maakunnassa ei ole edes sote-muutosjohtajaa palkattuna, ja valmista pitäisi olla ennen kesää.

70 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta hyväksyttiin.

71 Muutettiin Luksian perussopimuksen sanamuotoa.

72 Takauksen antaminen Siuntion Monitoimihalli Oy:lle herätti kipakan keskustelun. Kuntaan on rakennettu hieno uusi monitoimihalli, jonka lainoja kuntakin oli päättänyt taata miljoonalla valtuuston kokouksessa 30.3.2015. Nyt sitten halliyhtiö pyysi kuntaa takaamaan vielä 200.000 euron edestä tililimiittiä, kun oli kertyneitä laskujakin.

Kuntahan ei lain mukaan saa taata minkä tahansa osakeyhtiöiden lainoja, mutta liikuntalain perusteella tämäntyyppisessä hankkeessa voi. Sittenkin on arvioitava, onko riski kohtuullinen kunnan kannalta, ja tietenkin viime kädessä, onko takaaminen järkevää.

Takausehdotus sai varsinkin vasemmiston ja vihreiden Birgitta Johanssonin suunnasta kipakkaa kritiikkiä. Totta on, että hallin valmistuminen oli myöhästynyt ja siten vuokratulojen alku oli viivästynyt. Eikö sitten halliyhtiö olisi voinut neuvotella lainoihinsa vaikka lyhennyksettömän jakson, pitikö heti tulla valtuustolta pyytämään lisätakausta? Tai oliko esim. Finnveralta edes kysytty? Toimiiko kunnan ja halliyhtiön yhteinen johtoryhmä oikein ollenkaan?

Valmistelusta ei oikein käynyt ilmi, millaisia riskejä takaamisessa olisi, mutta 30.3.2015 pöytäkirjasta selvisi, että jos yhtiö joutuisi konkurssiin ja halli pantaisiin myyntiin, pankki saisi ensimmäisen miljoonan ja kunta olisi sitten seuraavana vuorossa.

Keskustelun aikana Veikko Tanskanen (vas) ehdotti asian palauttamista valmisteluun, jotta saisimme parempaa tietoa asiasta. Itse vastustin asian palauttamista valtuustoon, koska asian lykkääminen ei minusta vaikuttanut järkevältä: halliyhtiöllä erääntynee lainaerä vuoden lopussa, ja seuraava valtuuston kokous on niinkin myöhään kuin 19.12. Palautusesitys sitten kaatui äänestyksessä ja takaus myönnettiin, mutta jos käy kuten Tanskanen seinälle maalaili, että sitten taas maaliskuussa pyydetään lisätakuita, en kyllä enää aio puoltaa lisätakauksien myöntämistä.

73 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien kunnan opaskartan ja opastaulujen päivittämistä: uudet taulut on tilattu ja ne asennetaan marraskuun aikana.

 

Siuntion valtuusto 3.10.2016 – kevyt lista

Siuntion valtuusto kokoontui taas. Tällä kertaa lista oli aika kevyt.

59 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015

Kunnanhallitus ja lautakunnat olivat antaneet vastineensa arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Eipä niissä erityisen mainittavaa ollut. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana halusin nostaa esiin kaksi asiaa: kunnan taloudellista tilaa pyritään parantamaan viime valtuustossa hyväksytyllä talouden tasapainotusohjelmalla, ja kunnassa valmistellaan julkishallinnon CAF-prosessin käyttöönottoa, joka auttaa jatkossa arvioimaan kunnan toimintaa ja sitä kautta asettamaan parempia tavoitteita.

Tässä yhteydessä kunnanjohtaja kertoi myös ilouutisesta, jonka mukaan liikenneministeriö olisi ottamassa Siuntion ja HSL:n välisen junaliikennesopimuksen kustannukset omaan piikkiinsä vuoden 2017 osalta. Työ jatkuu edelleen tärkeiden pendelöintivuorojen, viikonloppuvuorojen ja myöhäisillan vuorojen osalta.

60 Päätettiin käyttää 2500 euroa KuntaPro Oy:n osakkeiden hankintaan. KuntaPro järjestää omistajilleen tietotekniikka- ja hallintopalveluja.

61 Uudenmaan kirjastot pääkaupunkiseutua lukuunottamatta ovat siirtymässä avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään. 43300 euron investointikulut maksavat itsensä takaisin kahdessa vuodessa alentuneina käyttökustannuksina. Tässä yhteydessä Antero Honkasalo (vas) kysyi muista kirjaston kehittämissuunnitelmista, nykyisellään kun materiaali siellä on aika vanhaa. Kirjaston varalle on suunniteltu kaikenlaista: muun muassa sitä on määrä tehdä viihtyisämmäksi ja sinne on tarkoitus tehdä etätyöpisteitä. Jossakin tulevaisuudessa tullaan myös harkitsemaan kirjaston toimitiloja uudestaan.

62 Päätettiin investoida koulujen tietotekniikkaan vuosina 2016-2018 42000 euroa vuodessa. Taustalla ovat uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman digitalisaatiovaatimukset. Alun perin laitteet oli ajateltu hankkia leasing-sopimuksella mutta ostaminen havaittiin halvemmaksi. Stefan Svanfeldt (r) kysyi, olisiko halvempia tabletteja hankkimalla voitu saada jokaiselle oppilaalle oma laite, ja Kari Vierinen (kok/sit) kysyi, onko opettajien toiveet varmasti otettu huomioon laitteistohankinnassa. Sivistystoimenjohtaja kertoi, ettei ole järkevää hankkia jokaiselle oppilaalle omaa laitetta, koska silloin laitteiden käyttöaste jää alhaiseksi, ja että on muodostettu opettajista koostuva työryhmä joka valmistelee laitteistohankintoja.

63 Vanhustenhoitajan jäädessä eläkkeelle muutetaan virka lähihoitajan viraksi, jolloin tehtäväkohtainen palkka nousee 111,46 euroa kuukaudessa.

64 Luottamushenkilöllä on oikeus luopua tehtävistään vuodenvaihteessa. Kuntavaalien 2012 aikaan ehdokkaat lupasivat olla käytettävissä vuoden 2016 loppuun, mutta vaalilain muutoksen myötä tätä valtuustokautta pidennettiin puolella vuodella, eikä ketään voi määrätä olemaan valtuustossa tai lautakunnassa pidempään kuin hän oli luvannut. Saapa nähdä, käyttääkö kukaan tilaisuutta hyväkseen. Olen itsekin toisinaan yön synkkinä hetkinä harkinnut heittää hanskat tiskiin, mutta päädyin lähtemään ensi kevään vaaleissa ehdolle tavoittelemaan jatkokautta.

65 Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisen Novago Yrityskehitys Oy:n taloudellinen tilanne on heikko. Hankerahaa on saatu aiempaa vähemmän. Novagon tekemää yritysneuvontaa pidettiin arvokkaana ja yhtiölle myönnettiin pääomalaina, josta Siuntion osuus on 3720 euroa.

Siuntion valtuusto 5.9.2016 talouden tasapainotusohjelmasta

Siuntion valtuusto kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Tärkeimpänä asiana oli talouden tasapainotusohjelman hyväksyminen. Ensimmäistä kertaa kokous streamattiin Facebookiin koeluontoisesti; kommenttien perusteella kuva oli ihan kelvollinen, mutta äänessä on vielä kehittämistä.

Kunnan talous oli viime vuonna melko lailla miinuksella, ja alijäämää on kertynyt jo yli kaksi miljoonaa. Kuntalain mukaan se tulee kattaa vuoteen 2020 mennessä. Yleinen yhteisymmärrys on, ettei ennestään kovin korkeaa veroäyriä voi enää korottaa. Se sitten merkitsee koko lailla säästöjä, paljolti leikkauksia.

Erilaisia säästötoimenpiteitä oli muutamankymmenen kalvon verran. Niitä voi katsella kunnan kokousmateriaalisivun kautta ja oli Yle Västnylandillakin (ruotsinkielinen) juttu aiheesta.

Uuden kuntalain myötä myös kunnan hallintosääntöä on uudistettava, joten tässä yhteydessä käsiteltiin myös kunnan päätöselinten kokoonpanoa ensi kaudella. Ehdotuksessa olisi yhdistetty tekninen lautakunta yhteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan kanssa ja pienennetty lautakuntien jäsenmäärää yhdeksästä seitsemään.

Vasemmistoliitto ehdotti, ettei lautakuntia yhdistettäisi eikä pienennettäisi. Perusteluina oli, että olisi selkeämpää, että tekninen lautakunta anoo rakennuslupaa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta kuten kaikki muutkin rakennuttajat. Keskustelussa esillä ollut mahdollisuus jonkinlaisen ympäristö- ja rakennusjaoston perustamisesta lautakuntaa korvaamaan vaikutti epäselvältä, eikä se varmaankaan juuri säästöjäkään olisi tuonut. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist (r) ja jäsen Vierinen (kok/sit) pitivät lautakunnan työmäärää niin suurena, ettei yhdistäminen vaikuta viisaalta. Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kokkonen (vihr) piti itsenäisen ympäristölautakunnan puolta, sillä lautakuntien yhdistäminen heikentäisi ympäristön asemaa Siuntiossa. Vasemmistoliiton vastaehdotus hyväksyttiin äänin 17–10, eli lautakuntia ei yhdistetty. Itsekin äänestin tämän puolesta.

Lautakuntien pienentämisessä ongelmana on, että pienten ryhmien on jatkossa vaikeampi saada edustus lautakuntiin. Puhtaan matemaattisesti, kun 27-paikkainen valtuusto valitsee lautakuntia, yhdeksänhenkiseen lautakuntaan jäsenen saa kolmella valtuutetulla, kun seitsenhenkiseen tarvitaan neljä. Toisaalta on kyllä niinkin, että varmaankin kaikilla Siuntion poliittisilla ryhmillä on ajoittain ollut vaikeuksia löytää kiinnostuneita jäseniä lautakuntiin. Tässä olin äänestyksessä häviävällä puolella, kun äänin 19–8 valtuusto päätti pienentää lautakuntia.

Keskustelun aikana kokoomus esitti myös kunnanhallituksen pienentämistä 11 paikasta 9:ään, mutta veti ehdotuksensa pois, kun se ei tuntunut saavan keskustelussa kannatusta.

Kokoomus ehdotti erikoissairaanhoitoa koskeneen epäonnistuneen muotoilun korjaamista, ja ehdotus hyväksyttiinkin yksimielisesti. Toki jatkossakin tarvitsevat lähetetään erikoissairaanhoitoon, vaikka ensisijaisesti pyritäänkin hoitamaan potilaat kunnassa.

Vasemmistoliitto ehdotti myös, ettei kotihoidon tukipalvelujen (ateriamaksut, asiointipalvelu, päivätoiminta ja turvapuhelin) hintoja korotettaisi. Kotihoidon aterian hinta on ennestäänkin aika korkea, eikä kyse ollut suuresta rahasta. Mielelläni kannatin tätä, ja äänin 16–11 tämä säästö poistettiinkin tasapainotusohjelmasta.

Edelleen säästölistalla ehdotettiin, että vammaispalvelun asiakkaana oleville lapsille myönnetään omaishoidon tuki vain mikäli hoidontarve on niin suuri että toinen vaihtoehto on laitoshoito tai muut kunnan palvelut/vammaispalvelut ja tukitoimet eivät ole riittäviä. Vasemmistoliitto ehdotti tämänkin säästön poistoa. Tämä oli minulle illan hankalin äänestys, mutta uskoin perusturvajohtajaa, jonka mukaan tuo raha käytetään paremmin siihen, että perheille järjestetään tukea. Vasemmiston ehdotus hävisi 24–3, ja säästö jäi tasapainotusohjelmaan.

Vasemmistoliitto ehdotti edelleen, että vammaispalveluista ei säästettäisi. Tasapainotusohjelmassa mm. ehdotettiin, että vanhojen sopimusten kustannusvaikutuksia tarkastellaan ja muutetaan sen perusteella mm. sallittujen matkojen kuntarajoja. Perusturvajohtajan mukaan jatkossakin naapurikuntiin voi matkustaa. Tämä vasemmiston ehdotus hävisi 20–7.

Sivistystoimen osalta kysäisin, tuoko uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa etenevä digitalisaatio helpotusta oppimateriaalin hankintaan, vai aiheuttaako se pikemminkin lisäkustannuksia. Sivistystoimenjohtaja kertoi, että Siuntio on liittymässä järjestelmään, jonka kautta voidaan paitsi ostaa digitaalisia materiaaleja myös saada ilmaisia materiaaleja käyttöön, joten digitalisoituminen auttaa saavuttamaan säästöjä.

Äänestykset eivät ollenkaan koko ajan noudatelleet puoluerajoja, joten taidanpa lukea aikanaan vielä pöytäkirjasta, mitä kukin äänesti. Vaikutelmakseni jäi, että yleisesti ottaen vasemmistoliitto tietenkin äänesti poistoesitystensä puolesta, kun kokoomuslaiset lähes järjestään äänestivät niitä vastaan. Muiden ryhmien edustajat ilmeisestikin arvioivat asioita varsin tapauskohtaisesti.

Tässä yhteydessä ei vielä käsitelty koulujen sisäilmaongelmia. Tekninen johtaja arveli, että selvitysten tuloksista saattaisi olla lisää tietoa lokakuun puolenvälin tietämillä. Nämä tiedot ehtivät sitten mukaan budjetin valmisteluun. Budjetti on tarkoitus hyväksyä maanantaina 14. marraskuuta.

Kaksi muuta pykälää olivat vähäisempiä: rakennusjärjestyksen uusiminen menee valitettavasti ensi vuoteen, ja Siuntion Sydämen alueen tienrakennukseen tarvittiin vielä 3000 euron lisämääräraha.

Siuntio 2012, Britannia 2016

Britannian kansalaiset päättivät sitten neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, että maan pitäisi erota EU:sta. Siitä on syntynyt farssi, joka yllättävänkin paljon muistuttaa Siuntion kuntaliitossoppaa 2011–2012. Sallikaapa, kun hetken muistelen.

Peruskysymys molemmissa tapauksissa oli sama: pitäisikö Britannian, tai Siuntion, olla osa suurempaa kokonaisuutta. Britannian tapauksessa Cameron haki hyväksyntää neuvottelemalleen uudelle sopimukselle EU-jäsenyyden ehdoista. Siuntiossa oli tehty esiselvitys kuntaliitoksesta toisaalta Lohjan ja toisaalta Kirkkonummen kanssa; kun Kirkkonummi oli kuitenkin kesäkuussa 2010 hylännyt ajatuksen jatkoneuvotteluista, oli syksyllä 2011 hyväksyttävänä Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa neuvoteltu kuntaliitos.

Kansanäänestyksessä kansalaiset kummassakin tapauksessa hylkäsivät suuremman kokonaisuuden osana olemisen. Sikäli tilanne tietysti oli erilainen, että Britannia oli ja on toistaiseksi edelleen osa EU:ta, kun Siuntio vain järjesti perusterveydenhuoltonsa yhdessä Lohjan kanssa.

Kummassakin tapauksessa kansalaiset halusivat pitää päätösvallan lähellä, mikä on lähtökohtaisesti hyvä linja. Pienessä kunnassa päätöksenteko pysyy lähellä ihmistä. Kääntöpuolena on, että tarvitaan paljon aktiivisia asukkaita: Yli prosentti Siuntion äänioikeutetuista on valtuutettuna tai varavaltuutettuna, ja lisäksi tarvitaan koko joukko väkeä kunnanhallitukseen ja lautakuntiin. Aika usein joidenkin paikkojen täyttämiseksi on jouduttu etsimään väkeä kissojen ja koirien kanssa.

Maahanmuutto nousi Britanniassa vaaliteemaksi. Siuntiossa puolestaan kieliryhmien välille syntyi jännitteitä, kun erityisesti ruotsinkieliset vastustivat Lohja-liitosta. Laskeskeltiin kauhuskenaarioita siitä, kuinka pieneksi ruotsinkielisten osuus laskisikaan, jos Siuntio liittyisi Lohjaan – ja vaihtoehtoisesti, kuinka paljon suurempi osuus olisikaan, jos Siuntio liittyisi Kirkkonummeen.

Populismia ja pelottelua esiintyi molemmissa. Britanniassa maalailtiin, miten EU-jäsenmaksut voitaisiin ohjata terveydenhuollon parantamiseen ja peloteltiin siirtolaisten tulvalla. Siuntiossa maalailtiin kunnan taloudellista tulevaisuutta itsenäisenä loistavissa väreissä, peloteltiin terveyskeskuksen tai koulujen sulkemisella, ja valtuustossakin vakuuteltiin Lohjan torilla olevan vain humalaisia laihoja vanhoja miehiä.

Varsinainen päätös on Britanniassa vielä tekemättä. Kansanäänestys oli neuvoa-antava, ja mielenkiintoiseksi asian tekee, että parlamentin suuri enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä. Mikä merkillisintä, edes EU-erokampanjan johtohenkilöt eivät vaikuta erityisen innokkailta viemään asiaa eteenpäin. Jotkut parlamentaarikot ovat rohjenneet sanoa, että jokaisen kansanedustajan pitää tutkia mielessään, olisiko EU-jäsenyyden jatkuminen kuitenkin parasta. Kovin vaikealta kuitenkin tuntuisi, että kansanäänestyksen yli noin vain käveltäisiin, kun EU ja monet EU-maat vaativat Britanniaa panemaan eroprosessin vireille.

Siuntiossa olin vaa’ankielenä, kun valtuusto päätti marraskuussa 2011 – vastoin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta – hyväksyä kuntaliitoksen. En katsonut voivani ajaa kuntaa tilanteeseen, jossa meillä ei olisi ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten terveydenhuolto saataisiin järjestymään vuoden 2013 alusta. Sittemmin valtuustossa vaa’ankieli kääntyi, ja keväällä 2012 kuntaliitos kuitenkin kariutui Siuntion osalta. Terveyspalvelujen osalta oli aika tipalla, kun kunnanhallitus päätti vasta 31.12.2012 ostaa terveyskeskuspalvelut eräältä lääkärifirmalta vuoden 2013 alusta lukien.

Taloudelliset vaikutukset ovat Britanniassa vasta alkaneet. Punnan kurssi ja pörssikurssit notkahtivat alaspäin, ja luottoluokittajat ovat alentaneet Britannan luokitusta. Investointien Britanniaan arvellaan vähenevän, ja pankkisektorin työpaikkoja arvellaan siirtyvän euromaihin.

Eipä Siuntiossakaan ole nähty sitä populistien lupaamaa loistavaa taloudellista tulevaisuutta. Varsin hyvätuloisista kuntalaisista ja korkeasta 21,5 % veroäyristä huolimatta kunnan talous ei pysy tasapainossa, vaan viime vuonnakin alijäämää kertyi n. 1,3 miljoonaa, karkeasti yhden veroäyrin verran. Nyt keväällä kunnanhallitus antoi talousarviokehyksen, jossa perusturva- ja sivistyslautakunta velvoitetaan leikkaamaan ensi vuonna toimintakatteestaan hirmuiset 3,6–3,9 %. Samaan aikaan rinnalla kulkee talouden tasapainotusohjelman laadintaprosessi, ja edessä tulee varmasti olemaan tuskaisia neuvotteluja, kun poliittisesti hyväksyttäviä säästöjä koetetaan kovasti jostakin kaivaa.

Poliittiset seuraukset ovat olleet hurjia. Britannian kaksipuoluejärjestelmän molemmat pääpuolueet ovat suuressa sekaannuksen tilassa. Konservatiivien EU-jäsenyyttä kannattanut pääministeri Cameron ilmoitti erostaan. He aikovat ilmoittaa uuden puheenjohtajansa nimen syyskuun alussa. Työväenpuolueen piirissä taasen käydään nk. jäsentenvälisiä oikein tosissaan, kun puolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on menettänyt 80 %:n parlamenttiryhmästä luottamuksen; häntä syytetään siitä, että hänen kampanjointinsa EU-jäsenyyden puolesta olisi ollut puolivillaista.

Siuntiossa kuntaliitos kaatui keväällä 2012, puolisen vuotta ennen kuntavaaleja. Niihin aikoihin näytti vielä siltä, että Kataisen hallitus saattaisi saada kuntauudistuksen vietyä läpi jossakin muodossa, ja Siuntiossa käytiin syksyllä hyvin erikoiset vaalit, joiden pääteema oli, mihin suuntaan kuntaliitos voisi olla mahdollinen. Kuvaavaa on, että vaaleissa sekä vihreitä että kokoomuslaisia oli kahdella listalla sen mukaan, mikä heidän suhtautumisensa mahdollisiin kuntaliitoksiin oli. Kuntauudistushan sittemmin kuivui kasaan, ja nyt odotellaan, saisiko Sipilän hallitus vietyä sote-uudistuksen johonkin maaliin.

Yleensä ottaen parlamentaarisessa demokratiassa hallitus tekee kansan (so. kansanedustajien) valtuuttamana sellaista politiikkaa, johon itse uskoo, ja hallitus kaatuu, jos se menettää kansanedustajien tuen. Sikäli on minusta aivan ymmärrettävää, ettei Cameron katso voivansa viedä eteenpäin EU:sta eroamista, johon ei itse usko, vaan mieluummin erosi.

Siuntio on valinnut itsenäisenä jatkamisen tien, johon en oikein jaksa uskoa. Ei kuntaliitoskaan olisi saanut mannaa satamaan taivaalta, mutta itsenäisenä jatkaminen tuntuu käyvän kovin kalliiksi, kun korkeasta kunnallisverosta huolimatta palveluja joudutaan jatkossa yhä vain karsimaan. Näin kuntavaalien lähestyessä joutuukin tutkailemaan sieluaan, vieläkö sieltä löytyisi intoa pyrkiä jatkokaudelle valtuustoon, kun valittu tie näyttää niin kovin kiviseltä.

Valtuusto 20.6. uudessa monitoimihallissa

Siuntion valtuusto kokoontui vielä juhannusviikolla. Alun perin kokouksen piti olla jo 6.6., mutta sitä siirrettiin, jotta talouden tasapainotusohjelmaa ehdittäisiin käsitellä kokouksessa – mutta ei se sittenkään ehtinyt tähän kokoukseen, vaan se on tulossa vasta seuraavaan kokoukseen 5.9.

Yleensä valtuusto on kokoontunut Aleksis Kiven koulun auditoriossa, mutta tällä kertaa kokous järjestettiin poikkeuksellisesti uudessa monitoimihallissa.

Kokouksessa käsiteltiin talousasioita; mm. hyväksyttiin reippaasti miinukselle painunut viime vuoden tilinpäätös. Kouluinvestointirahoja kohdennetaan toisin kuin aiemmin suunniteltiin, investoidaan henkilöstöhallinto-ohjelmistoon, hinnoitellaan ja myydään tontteja, ja käsitellään leirikoulukuljetuksia koskeva kuntalaisaloite. Ei mitään kovin kiistanalaista.

§ 44 Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta käsiteltäessä pidin kutakuinkin seuraavanlaisen puheenvuoron.

Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa (KuntaL 121 § 2 mom)

2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla;

3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää.

Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. On jatkettu Lean-prosessien kehittämistä, siirrytty sähköisiin kokouksiin, laadittu malli työttömien palvelutarpeen arviointiin, laadittu hyvinvointikertomus ja oppilashuoltosuunnitelma. Sen sijaan kaavailtua kuntalaiskyselyä palveluista ei ole toteutettu, sillä loppuvuodesta junaliikenteen järjestelyt vaativat paljon työtä.

Teknisellä osastolla ei päästy tavoitteeseen sähkön ja lämmön kulutuksen vähentämisestä. Osaston toiminnassa oli laajempiakin puutteita: asioita valmisteltiin myöhäisessä vaiheessa ja tuotiin suoraan kokoukseen päätettäväksi, ja hankintamenettelyissä oli puutteita. Osastoa vaivannut henkilöstöpula jatkuu edelleen, ja osasto saattaa tarvita tukea.

Talouden tasapainotuksen ei voi sanoa toteutuneen tilikaudella, kun alijäämää kertyi 1,35 miljoonaa euroa lisää. Tarkastuslautakunta siteeraa kunnanhallituksen arviota viime syksyltä: alijäämän kattaminen kuntalain edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2020 “on Siuntiolle haasteellista ja vaatii tasapainotustoimien lisäksi koko kansantalouden tilan positiivista kehittymistä.” Tilanteeseen on syytä suhtautua vakavasti.

Haluan puolestani kiittää tarkastuslautakunnan jäseniä, lautakunnan sihteeriä, tilintarkastajaa ja muita arviointikertomuksen syntyyn myötävaikuttaneita.

§ 45 Tilinpäätös 2015 meni 1,35 miljoonaa miinukselle, mikä ei ole ihan vähän. Hyväksyttiin tilinpäätös ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus asianosaisille.

§ 46 Osavuosikatsauksessa 1/2016 annettiin tilannekatsaus osastojen toimintaan. Esimerkiksi sivistysosasto järjestelee toimitilojaan, kun Päivärinteen koulusta oppilaat siirtyvät väistötiloihin Aleksis Kiven kouluun ja Lilla-Lottaan, ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus sijoitetaan Toukolaan. Teknisen osaston henkilöstöpula häiritsee edelleen toimintaa.

Meille kerrottiin myös talouden tasapainotusohjelman valmistelusta. Nythän kunnanhallitus on antanut lautakunnille varsin tiukan budjettikehyksen ensi vuodelle. Tässä rinnalla kulkee myös talouden tasapainotusohjelman valmistelu. Mahdollisten säästötoimenpiteiden listan pitäisi tulla ryhmien käsiteltäväksi elokuun toisella viikolla.

Säästökeskustelut tulevat varmasti olemaan vaikeita. Tässä kuitenkin kamppaillaan kunnan itsenäisyyden puolesta: ellei kertynyttä alijäämää saada katettua vuosina 2017–2020, valtiovarainministeriö voi käynnistää nk. kriisikuntamenettelyn, jossa arvioidaan, onko kunnalla edellytyksiä jatkaa itsenäisenä. Automaattista menettelyn käynnistäminen ei toki ole; ministeriöllä on asiassa mahdollisuus harkintaan.

§ 47 Muutettiin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin tehtäviä investointeja niin, että

• poistetaan Svenska skolan muutostöihin varattu 12000 € (2016) ja 88000 € (2017)
• poistetaan Svenska skolan aitaamiseen varattu 12000 € (2016)
• poistetaan Aleksis Kiven koulun laajentamisen selvittelyyn varattu 12000 € (2016)
• myönnetään Toukolan muutostöihin 50000 €, edellyttäen että kiinteistöyhtiölle sopii.

Tässä on taustalla, että Päivärinteen koulu joutuukin siirtymään väistötiloihin syksystä lähtien, joten ruotsinkielinen varhaiskasvatus keskitetäänkin Toukolaan, kun Päivärinteen väki siirtyy Svenska skolaan ja Lilla-Lottaan.

§ 48 Muutettiin budjettia niin, että henkilöstöhallinto-ohjelmistoon varattu 175000 € ei olekaan toimintameno, vaan se käsitellään investointina. Silloin sen kustannukset jaetaan  poistoina kirjanpidossa useammalle vuodelle.

§ 49 Asetettiin Karlsåkerin alueella myytävänä olevien tonttien hinnaksi 30 €/m². Pohdittiin, olisiko tämä sopiva hintataso tonteille yleisemminkin.

§ 50 Muutettiin Slussenin alueen maankäyttösopimusten tonttikorvauksia niin, että kunta saakin hieman toiset tontit, ja rahakorvauksia korjataan vastaavasti.

§ 51 Saatiin pyyntihintaa jonkin verran alempi ostotarjous Palonummen alueen tontista. Ehdotuksena oli, että hyväksytään tarjous, mutta ostaja oli tällä välin vetänyt tarjouksensa pois. Se siitä sitten. Parin puheenvuoron verran pohdittiin, pitäisikö valtuuston delegoida hieman enemmän päätösvaltaa tonttikaupoissa pois itseltään, jotta tällaiset neuvottelut sujuisivat sutjakammin.

§ 52 Hyväksyttiin Siuntion kotouttamisohjelma; sellainenkin pitää olla, kun viimeksi päätimme ottaa myöntää 11 kuntapaikkaa kansainvälistä suojelua tarvitseville.

§ 53 Aleksis Kiven koulun vanhempien kuntalaisaloite on kerännyt vaadittavat 2 % äänioikeutettujen kuntalaisten nimistä, joten asia tulee valtuustoon. Aloitteessa vaaditaan, että leirikoulukuljetuksia ei kilpailuteta muiden koulukilpailutusten yhteydessä. Vastauksen mukaan uudessa kilpailutuksessa voidaan huomioida huoltajien toive saada järjestää kuljetukset itse valitsemallaan tavalla, jolloin huoltajat voivat valita joko kunnan kilpailuttaman kuljetuksen tai itse järjestämänsä kuljetuksen.

Jäsendemokratian kunnioittaminen ei ole hölmöä

Vasemmistoliiton puoluekokous lähestyy, ja Arhinmäen väistyessä he valitsevat itselleen uuden puheenjohtajan. Ehdokkaita on kolme: Li Andersson, Jari Myllykoski ja Aino-Kaisa Pekonen.

Kuten Vihreät vuonna 2011 (ja taas 2017), Vasemmistoliitto järjestää puheenjohtajavaalista neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Äänestys on vain neuvoa-antava siksi, ettei Suomen yhdistyslaki salli sitovaa jäsenäänestystä. Ehdokkaista Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat kuitenkin sitoutuneet tyytymään jäsenäänestyksen tulokseen ja luopumaan kisasta, elleivät voita jäsenäänestystä.

Äänestystapa on sellainen, että jäsenet voivat kirjoittaa äänestyslippuihinsa mieluisuusjärjestyksessä useammankin ehdokkaan. Ellei kukaan ehdokas saa puolia ykkösäänistä, vähiten ykkösääniä saanut putoaa pois, ja häntä kannattaneet äänestyslaput siirtyvät kannattamaan lipulle kakkoseksi merkittyä ehdokasta.

Tämänpäiväisissä Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimittaja Marko Junkkari kirjoittaa räväkällä otsikolla Li Anderssonin lupaus oli hölmö, että lupaus poisjäämisestä oli hätiköity ja saattaa jopa vaarantaa jäsenistön tahdon toteutumisen. Hän perustelee tätä mm. sillä, ettei jäsenäänestys täytä ns. Condorcet’n kriteeriä, jonka mukaan ehdokas, joka pareittaisissa vertailuissa voittaa kaikki kilpakumppaninsa, pitäisi valita.

Condorcet’n kriteeri on ihan kiva, mutta ei oikeastaan liity tähän asiaan millään lailla. On nimittäin niin, että vaikka jäsenäänestyksen vaalitapa ei täytä Condorcet’n kriteeriä, ei sitä täytä myöskään puoluekokouksessa käytettävä kaksivaiheinen vaali, jossa kaksi eniten ääniä saanutta pääsee toiselle kierrokselle. Voisi olla kiinnostavaa pohtia, pitäisikö puheenjohtajavaalissa käyttää Condorcet’n kriteeriä, mutta se olisi kokonaan toinen keskustelu.

Jäsenäänestys ja puoluekokouksen äänestys ovat melkein samanlaisia

Junkkari pitää ongelmallisena, että jäsenäänestyksessä käytössä olevassa vaalitavassa äänestäjä ei äänestäessään tiedä, ketkä ovat toisella kierroksella. En osaa nähdä tätä suurena ongelmana. Jos nimittäin äänestäjän ykkösehdokas pääsee toiselle kierrokselle, hän on edelleen ykkösehdokas. Jos taas ykkösehdokas putoaa, pöljempikin äänestäjä on varmaan osannut laittaa kaksi muuta ehdokasta paremmuusjärjestykseen.

Ainoa ero tulee tapauksessa, jossa joku on äänestänyt ensimmäisellä kierroksella ehdokasta X, mutta haluaa äänestää toisella kierroksella ehdokasta Y, vaikka ehdokas X on päässyt toiselle kierrokselle. Jotakin tällaista taisi tapahtua vuoden 1956 presidentinvaaleissa, kun Kekkonen valittiin, mutta vaikea tällaista taktikointia on erityisen hienona demokratiana pitää.

Voiko ehdokkaan poisjäänti vaikuttaa tulokseen?

Oikeastaan ei pitäisi pohtia Condorcet’n kriteeriä, vaan sitä, onko vaalitapa riippumaton irrelevanteista vaihtoehdoista. Voisiko käydä niin, että häviäjäksi jäävän ehdokkaan X poisjäänti vaaleista muuttaisi tulosta niin, että valituksi ei tulisikaan Y vaan Z?

Ajatellaanpa argumentin vuoksi, että puoluekokousväki edustaa näkökannoiltaan jäsenistöä niin, että puheenjohtajaehdokkaita kannatetaan samassa suhteessa. Oletetaan myös, ettei puoluekokousväki yrittäisi taktikoida vuoden 1956 presidentinvaalien tapaan.

Jos molemmat jäsenäänestyksen häviäjät luopuvat kisasta, puoluekokoukselle jää vain yksi ehdokas, joka on jäsenäänestyksen voittaja. Ei siis mitään ongelmaa.

Jos jäsenäänestyksen ensimmäisen kierroksen häviäjä luopuu, mutta toisella kierroksella hävinnyt ei, puoluekokous äänestää kahdesta ehdokkaasta. Tämä äänestys on oleellisesti ottaen uusinta jäsenäänestyksen toisesta kierroksesta, ja sama voittaja sieltä tulee, jos puoluekokousväen näkemykset edustavat jäsenistöä. Ei taaskaan ongelmaa.

Mielenkiintoinen tapaus on, jos jäsenäänestyksen ensimmäisen kierroksen häviäjä ei luovu, mutta toisen kierroksen häviäjä luopuu. Tässä ensimmäisen kierroksen häviäjän olisi oltava Myllykoski, joka ei ole luvannut luopua. Jos jäsenäänestyksen toisella kierroksella Nainen1 voittaa Naisen2, ja Nainen2 tällä perusteella luopuu kisasta, puoluekokouksen pitäisi äänestää Nainen1 vastaan Myllykoski.

Teoriassa olisi tässä tilanteessa mahdollista, että Naisen2 kannattajat puoluekokouksessa eivät kunnioittaisi Naisen2 esittämää toivetta jäsenäänestyksen tuloksen kunnioittamisesta, vaan äänestäisivät Myllykoskea, joka tulisikin lopulta valituksi. Tämä lienee lähinnä teoreettinen mahdollisuus.

Yhteenvetona

Vaalijärjestelmät ovat kimurantteja kapistuksia. Teoriassa voisi käydä niin, että ehdokkaan vetäytyminen vaikuttaisi tulokseen, mutta tuskin käytännössä. Se, että puheenjohtajaehdokas ilmoittaa kunnioittavansa jäsenäänestyksen tulosta, ei uhkaa jäsenistön tahdon toteutumista.

Jäsenäänestykseen sitoutuminen päinvastoin auttaa jäsenistön tahtoa toteutumaan siinäkin tapauksessa, että puoluekokousväen mielipiteet jostakin syystä jakautuisivat toisin kuin jäsenistön. Lisäksi menettely antaa jäsenistölle sen äänivallan, joka heille modernissa puoluedemokratiassa kuuluu. Hölmöä se ei ole.

Siuntion valtuusto 9.5.2016 – mitalikahveja ja kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille

Palkitut urheilijat Anne Lantee ja Ellen Voutilainen.

Siuntion valtuusto kokoontui jälleen maanantaina. Ennen kokousta klo 18 juotiin kakkukahvit menestyneiden urheilijoidemme kunniaksi: Vuoden 2015 parhaana urheilusuorituksena palkittiin Anne Lanteen 3D-jousiammunnan maailmanmestaruus, ja vuoden 2015 nuorena urheilijana palkittiin käsipalloilija Ellen Voutilainen.

Varsinaisessa kokouksessa myönnettiin yhdelletoista turvapaikan saaneelle kuntapaikka, myönnettiin rahaa rakennusvalvontaan satsaamiseksi ja käytiin läpi viimevuotisia budjettiylityksiä.

Pykälä pykälältä:

28 § Vahvistettiin kunnan vammaisneuvoston tehtävät.

29 § Päätettiin hyväksyä ELY-keskuksen ehdotus yhdestätoista kuntapaikasta kansainvälistä suojelua saaville, ei kuitenkaan yksin tulleille alaikäisille. Onkohan missään muussa kunnassa hyväksytty vastaava ehdotus yksimielisesti ja keskustelutta?

30 § Hyväksyttiin Siuntion kunnan turvallisuussuunnitelma ja merkittiin asiaa koskeva valtuustoaloite loppuunkäsitellyksi.

31 § Vastauksena valtuustoaloitteeseen Siuntion kunnan ostolaskujen julkaisemisesta internetissä todettiin, että taloushallinnon ohjelmistoja uudistetaan, ja asiaan voisi palata 2017 tai 2018. Arto Penttisen (kok) ehdotuksesta päätökseen lisättiin yksimielisesti, että hallinto-osaston toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2017 pitäisi ottaa asian selvittäminen.

32 § Hyväksyttiin vuoden 2015 henkilöstöraportti. Ilahduttavana poimintana mainitsin, että sairauspoissaolopäivien määrä laski edellisvuoteen verrattuna 28 %.

33 § Valittiin Länsi-Uudenmaan ajoharjoitteluratasäätiön edustajiston jäseneksi Jere Jantunen.

34 § Hyväksyttiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintakatteen ylitys.

35 § Hyväksyttiin perusturvalautakunnan vuoden 2015 talousarvion ylittäminen 206 000 eurolla. Ylitykset ovat lähinnä sosiaalipalvelujen puolella, erikoissairaanhoito taas jopa alitti budjettinsa.

36 § ja 37 § Myönnettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon lisärahaa 30200 € ja 11000 € apulaisrakennustarkastajan palkkaamiseksi kesäksi ja kesätyöntekijän palkkaamiseksi rakennuslupaprosessin nopeuttamiseksi.

Tässä käytiin rakentava keskustelu, jossa valtuusto painotti, että tällä hetkellä rakentavien tai rakentamista suunnittelevien palveleminen on ensisijaista. Vanhojen hankkeiden epäselvyyksien selvittämistä ei myöskään sovi unohtaa, mutta se ei ole niin kiireellistä.

38 § Hyväksyttiin investointimäärärahan ylittäminen vuoden 2015 talousarviossa. Kunta oli tehnyt maankäyttösopimuksen, jonka osana se sai omistukseensa katu- ja muita yleisiä alueita sekä viisi tonttia, minkä arvoksi on kirjanpidossa luettu 200 000 €, mutta talousarvioon ei ollut varattu rahaa maanhankintaan. Lähinnä siis kirjanpitotekniikkaa.

39 § Hyväksyttiin 1271 euron ylitys hoitoperustaisen maksujärjestelmän hankinnassa viime vuonna.

40 § Hyväksyttiin, että tieyhteyksien rakentaminen pumppaamoihin vaati 6197 euroa budjetoitua 15 000 euroa enemmän.

41 § Vesiverkoston paikkatietojärjestelmän jatkokehittämiseen varattu 10 000 euroa ei ollut riittänyt, joten hyväksyttiin 50 euron ylitys.

Varavaltuutettu Malmgren (r) kysyi, onko mielekästä käsitellä näin pieniä ylityksiä valtuustossa, ja hallintojohtaja vastasi, että se on ainoa mahdollinen tapa, kun budjetissa investointimäärärahat ovat kukin erikseen sitovia valtuustoon nähden. Nyt tekeillä olevaan uuteen hallintosääntöön toivottavasti tulee käytännöllisempiä toimintatapoja.

42 § Hyväksyttiin, että Karlsåkerin asemakaava-alueen vesihuolto-verkoston rakentamiseen meni 9618 euroa budjetoitua enemmän.

Aika myöhään keväällä vielä näitä viimevuotisia ylityksiä piti hyväksyä. Syynä on ainakin osittain ollut, että uusi tekninen johtaja on päässyt alkutöikseen perkaamaan edelliseltä jääneitä asioita. Toivottavasti tekninen osasto pääsee hänen johdollaan säntillisemmän tekemisen meininkiin.

Siuntion valtuusto 7.3.2016 – Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja taloustekniikkaa

Siuntion valtuuston 7.3. esityslista kolahti postilaatikkoon ilahduttavan hyvissä ajoin, jo perjantaina 26. helmikuuta. Olipa valtuutetuilla aikaa perehtyä listaan. Lista oli jopa niin kevyt, että valtuutetuista janoisimmat olisivat ehtineet pitkästä aikaa oluelle kokouksen jälkeen, jos vain paikallinen ravintola olisi ollut auki luvattuun kahdeksaan.

Valtuuston kokousta mielenkiintoisempaa ehkä on, että kunnanhallitus päätti juuri ennen valtuuston kokousta äänestyksen jälkeen, että kunta ottaa Eero Laesterän konsultiksi laatimaan talouden tasapainotusohjelmaa.

Ennen varsinaista kokousta Veli Vanhaselle luovutettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi mm. pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kunnallisten luottamustoimien hoitamisesta.

§ 16 Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen Ismo Turunen on muuttanut kunnasta, ja hänen tilalleen valittiin Stefan Martelin.

§ 17–25 hyväksyttiin, että erilaiset asiat eivät ole menneet aivan niin kuin budjetoitiin. Parasta olisi, jos näin ei tapahtuisi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, olisi hyvä saada tehtyä korjaavia päätöksiä vielä budjettivuoden aikana. Kun vuosi on ehtinyt päättyä, kuten nyt, on syytä edes jälkikäteen hyväksyä ylitykset valtuustossa, sillä muuten tilintarkastaja joutuisi raportoimaan, että toteutuma poikkeaa selvästi budjetoidusta.

§ 17 Vesihuoltolaitos tuotti vuonna 2015 alijäämää n. 100 000 € enemmän kuin piti. Vesihuoltolaitos on eräänlainen murheenkryyni: taksat ovat Suomen kärkipäästä, mutta silti se ei tahdo saada talouttaan tasapainoon.

Valtuutettu Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä taloudenpidosta, mihin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist vastasi kertomalla, että teknisellä puolella lautakuntatyö on ollut raskasta ja syksyn mittaan monet asiat jäivät valitettavasti roikkumaan, kun tekninen johtaja vaihtui. Kunnanjohtaja täydensi, että Slussenin kaavan juututtua hallinto-oikeuteen suunnitellut vesi- ja viemäriliittymätulot jäivät saamatta. Valtavaara ehdotti, että ylitystä ei hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 24–1.

§ 18 Kunnallisverotulot jäivät vuonna 2015 melkein miljoonan budjetoidusta. Se on paljon, kunnan talouden tila on varsin vakava, ja huhtikuussa valtuusto pääsee seminaarin yhteydessä pohtimaan, mitä kunnan taloudelle pitäisi tehdä.

Tämä vajaus selvisi harmillisesti vasta loppuvuodesta, kun verottaja oikaisi vuosien 2014–2015 tilitettyjä veroja; Siuntiolle oli aiemmin tilitetty liikaa verotuloja.

§ 19 Tekninen lautakunta ylitti vuonna 2015 toimintakatteensa 133 085 eurolla. Vesi- ja viemäriliittymismaksuissa jäätiin ja toimintakulut ylittyivät.

Tässäkin Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä, joihin saatiin mielenkiintoisia vastauksia.

Ylityksiin on kunnanjohtajan mukaan luonnollisia syitä: budjetti perustuu aina arvioihin, eikä tonttimyynti kehittynyt toivotusti. Koska teknisellä osastolla tavoiteltiin yhteistyötä Inkoon kanssa, avoimeksi tulleita virkoja ei pantu heti hakuun, jolloin henkilökunta joutui venymään.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Laaksonen muistutti, että teknisen osaston toimintaa on haitannut myös siirtyminen toimitiloista toisiin, mutta että ongelma on tiedostettu ja ryhtiliike on tulossa.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist muistutti, että toimintakatteen ylittymiseen vaikutti suuresti, että eräs valtuutettu oli ensin valtuustossa hyväksynyt Slussenin kaavan, mutta esti sitten valituksellaan sitä tulemasta lainvoimaiseksi vuonna 2015. Valtavaara puolustautui sanomalla, ettei hänellä ollut valtuustokäsittelyn aikana kaikkia asiaan liittyviä seikkoja tiedossaan.

Valtavaara ehdotti, ettei ylitystä hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 25–1.

§ 20–24 Teknisen osaston investointeja vuodelta 2015:

• § 20 Pumppaamoiden peruskorjaukseen varattu 20 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 25 000 €.
• § 21 Aleksis Kiven koulun huoltokorjaukseen varattu 35 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 55 000 €.
• § 22 Störsvikin ja Barråsan vesilaitossaneeraukseen varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 000 €.
• § 23 Vesijohtoverkoston veden happamuuden säädön suunnitteluun varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 500 €.
• § 24 Kunnantalon huoltoon ja julkisivun peruskorjaukseen varattu 15 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 18 500 €.

§ 25 Hyväksyttiin, ettei kotihoidon mobiililaitteiden hankintaan vuodelle 2015 varattua 15 000 € määrärahaa ole käytetty.

§ 26 Slussenin kaavaan liittyviä maankäyttösopimuksia tarkistetaan niin, että kaavan lainvoimaiseksi tulolle myönnetään jatkoaikaa 31.12.2016 loppuun. Kun valtuusto hyväksyi maankäyttösopimukset kokouksessaan 15.6.2015, niiden arveltiin saavan lainvoiman vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta kaavoista valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen.

---

Seuraavat kuntavaalit lähestyvät, ja ne pidetään huhtikuussa 2017. Ensimmäisiä ehdokkaita aletaan julkistaa varmaan jo pian. Itse harkitsen vielä.

Siuntio 1460–2021?

Siuntion talouden tila on hyvin vakava. Ellei tilannetta saada oikaistua viimeistään vuonna 2020, jopa kunnan itsenäisyys voi olla pelissä.

Alijäämän kattamisvelvoite

Kuntalain (110 §, 118 §, 148 §) mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään vuonna 2020. Siuntion kunnalle oli kertynyt alijäämää entuudestaan 0,9 miljoonaa, ja vuodelta 2015 sitä oli alustavan tiedon mukaan tulossa 1,25 miljoonaa lisää, eli alijäämää olisi kertynyt jo reilu 2 miljoonaa euroa.

Tuo kertynyt kaksi miljoonaa pitäisi kattaa viisivuotiskautena 2016-2020. Jos alijäämää katettaisiin tasaiseen tahtiin, tuloksen pitäisi olla joka vuosi reilu 400 000 euroa plussalla. Tämä olisi siis suunnilleen 1,65 miljoonaa vuodessa parempi tulos kuin mihin 2015 päädyttiin.

Se on paljon. Ero vastaa vajaata puoltatoista veroäyriä, mutta emme varmastikaan voi korottaa äyriä noin vain 23:een. Arvio saattaa sitä paitsi olla turhan positiivinen, sillä tähän summittaiseen laskelmaan ei vielä sisälly lainkaan junaliikenteen uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Suomen pankin joulukuisen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jatkuu hitaana, eli yleisestä taloustilanteestakaan ei voi juuri odottaa apua tilanteeseen.

Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan Uudenmaan kunnista Hanko ja Raasepori uivat syvimmällä kriisissä, ja Askola ja Siuntio joutuvat vakavasti pohtimaan, miten aikovat saada alijäämänsä katetuksi.

Arviointimenettely

Kuntalain 118 § mukaan ellei kunta saa alijäämäänsä katettua määräajassa, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Selvityksen tekee työryhmä, jossa on edustus sekä ministeriöstä että kunnasta. Työryhmä voi esittää kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä, ja kuntarakennelain 18 § 3 mom mukaan hallitus voi päättää kriisikunnan liittämisestä toiseen kuntaan jopa vasten valtuuston tahtoa, jos muutos on välttämätön kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Tämä tarkoittaa, että ellei Siuntio saa katettua alijäämäänsä viimeistään vuonna 2020, valtiovarainministeriö saattaa haluta alkaa selvittää meidän tilannettamme vuonna 2021. Äärimmäisessä tapauksessa Siuntio voitaisiin pakkoliittää toiseen kuntaan.

Kaikkia kriisikuntia ei kylläkään aina pakkoliitetä. Läntisellä Uudellamaalla sekä Hanko että Raasepori ovat täyttäneet aiemmin voimassa olleet kriisikuntakriteerit, mutta hallitus kaiketi katsoi, ettei niiden yhdistämisestä olisi sanottavaa hyötyä. Mutta jos Siuntion talous ei näytä oikenevan, miksei valtioneuvosto liittäisi kuntaa Kirkkonummeen tai Lohjaan?

Seuraavat viisi vuotta

Jo nyt vaikuttaa selvältä, että Siuntion taloustilanne on hyvin kireä koko ensi valtuustokauden 2017–21 loppuun asti. Kun rahat ovat tiukassa, valtuutetut joutuvat tällä ja ensi kaudella punnitsemaan tarkkaan, mikä heidän mielestään on kaikkein tärkeintä.

Esimerkkinä tästä työstä viime valtuustossa hyväksyttiin palveluverkkoselvitys. Vaikka suunnitelma toteutuessaan merkitseekin päiväkotien yhdistämistä, valtuusto hyväksyi suunnitelman soraäänittä. Palveluverkkoselvitys kuitenkin säilyttää palveluja Pohjois-, Keski- ja Etelä-Siuntiossa samalla, kun sen toteuttaminen säästäisi kunnalle vuosittain yli 100 000 € vuokramenoissa. Vielä tarvitaan kuitenkin roppakaupalla lisää säästöhankkeita. Palveluverkkouudistuksella katetaan vasta pieni osa säästötarpeesta.

Tasapainotustoimenpiteitä on jo alettu kartoittaa. Konsultti esitteli tilannetta 15.2. kunnanhallituksen kokouksessa  ja 11.4. pidetään valtuustoseminaari.

Kunnan menoista suurimmat rahat menevät perusturvaan ja sivistystoimeen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vaikea saavuttaa suuria säästöjä varsinkin nyt, kun sote-uudistus on edelleen kesken, eikä ole selvää, miten palveluja pitäisi kehittää – ja jos taas sote-uudistus menee läpi, sosiaali- ja terveydenhuolto siirtynee kokonaan pois kuntien vastuulta.

Näin ollen voi käydä niin, että ensi valtuustokaudella sivistystoimeen kohdistuu kovia säästöpaineita, vaikkei siellä toki nytkään ylettömästi rahaa ole. Yksinkertaisesti siksi, että jos sote siirtyy maakunnalliselle itsehallintoalueelle, sivistystoimi on euromääräisesti kunnan suurin sektori. Ymmärrettävistä syistä päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmat eivät tahdo ehtiä osallistua kuntapolitiikkaan, mutta erityisesti ensi kaudella varmaan kannattaisi. Tällä lomakkeella voit antaa vinkin hyvästä ehdokkaasta – itsensäkin voi ilmoittaa.

Saatiinpa alijäämä katettua tai ei, pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, että kelpo palvelut tuotetaan tehokkaasti. Vaikka jouduttaisiin pakkoliitokseen, palvelut olisi sitten niin tehokkaasti tuotettu, ettei uudessakaan kunnassa kannattaisi purkaa niitä.

 

Taas Y-junista Siuntion valtuustossa

Siuntion valtuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Ennen varsinaisen kokouksen alkua uusi hallintojohtaja Niko Kannisto ja uusi tekninen johtaja Markus Moisio esittäytyivät.

§ 5 FCG:n konsultti esitteli palveluverkkoselvitystä. Sen keskeinen ajatus on pyrkiä eroon kalliista vuokratiloista. Ruotsinkielisessä päivähoidossa se merkitsisi, että pari varhaiskasvatusryhmää siirrettäisiin Svenska skolaan, ja kunnanhallitus oli jo viime maanantaina päättänyt irtisanoa Bullerbyn päiväkodin vuokrasopimuksen, jotta toiminta voidaan siirtää Tyyskylään. Suomenkielisessä opetuksessa pyrittäisiin eroon Toukolan ahtaista tiloista ja hahmoteltiin Aleksis Kiven koulun laajentamista. Mielenkiintoista on, että aivan nuorimmat ikäluokat Siuntiossa näyttävät selvästi pienemmiltä kuin vanhemmat. Valtuusto hyväksyi selvityksen.

§ 2 Siuntio lausui hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. Uusimaa on niin suuri alue, että sen hallinnoimiseksi pitäisi olla jonkinlaisia alueyksiköitä.

§ 3 Valittiin HUS:n kuntayhtymävaltuustoon Keijo Tarnanen kunnasta pois muuttaneen Ismo Turusen tilalle.

§ 4 Hyväksyttiin sähköinen hyvinvointikertomus. Valtuutetut Kristian Parviainen ja Rainer Sarviaho esittivät huolia kouluhyvinvoinnista, mihin sivistystoimenjohtaja kertoi, että kouluruokaa pyritään parantamaan ja että sivistyslautakunta oli jo linjannut, että viihtyvyyttä lisätään oppilaiden osallisuutta lisäämällä.

§ 6 Valtuutetut päivittelivät, miten kauan valtuustoaloitteiden käsittely kestää. Nytkin vanhin, RKP:n kielikylpyryhmän perustamista koskeva valtuustoaloite oli pyörinyt koneiston rattaissa jo viisi vuotta! Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Arto Penttisen kokoomuksen puolesta esittämän ponnen, että aloitteet tuotaisiin käsittelyyn loppuvuonna, ja jos resurssit eivät jonkin aloitteen toteuttamiseen riitä, niin sitten todetaan tämä ja merkitään aloite loppuunkäsitellyksi. Itse täydensin, että myönteisessäkin tapauksessa, jos vaikkapa aloitteen tavoite otetaan mukaan budjettiin, aloite voitaisiin merkitä loppuunkäsitellyksi siinä kohdassa, eikä välttämättä tarvitse odottaa, että ehdotettu asia on loppuun asti valmis.

§ 7 Oma aloitteeni esityslistan liitteiden julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla todettiin loppuunkäsitellyksi. Hallintojohtajan mukaan uusi järjestelmä on käytössä jo kunnanhallituksen kokouksessa 15.2. Kuntalaiset ja media voivat sitten paremmin seurata, mistä kunnassa päätetään.

§ 8 Valtuustolle tuotiin tiedoksi, että kuntalaisaloite koskien leirikoulujen kuljetusta annettiin sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Koska kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista on allekirjoittanut aloitteen, valtuuston on vastattava siihen viimeistään 11.6.2016.

§ 9–13 Lisättiin Siuntion sydämen katuyhteyksiin 70 000 € vuoden 2016 budjettiin. Poistettiin vuoden 2015 investointimäärärahoista Siuntion sydämen vesi- ja viemäriputkien rakentamiseen tarkoitettu 25 000 €, koska hanke ei ollut käynnistynyt. Poistettiin vuoden 2015 budjetista keskuskeittiön tilaratkaisun suunnitteluun varattu 30 000 €. Poistettiin vuoden 2015 budjetista kunnantalon laajennusten luonnosten ja pääpiirustusten laadintaan varattu 20 000 €. Muutettiin vuoden 2015 budjetissa ollut koulujen tablettihankintoihin varattu 30 000 € langattomien tietoverkkojen asentamiseen kouluihin.

§ 14 Valtuustossa keskusteltiin tänään HSL:n ja Siuntion välisestä sopimuksesta, jonka kunnanhallitus oli oikeastaan hyväksynyt jo aikaisemmin. Junat liikennöisivät jatkossa vain Helsingin ja Siuntion väliä, eivätkä enää Karjaalle.

Junien lähtöajat arkisin 28.3. alkaen:
Helsinki: 5.08, 6.01, 15.02, 17.23
Siuntio: 6.04, 7.12, 16.18, 18.25

Alustavien suunnitelmien mukaan 15.8. alkaen lisäksi:
Helsinki: 13.10, 19.40
Siuntio: 14.15, 20.40

Kuten monissa keskusteluissa on käynyt ilmi, aikataulu on erityisesti siksi hankala, että tärkeä n. klo 8 aamulla lähtevä juna Siuntiosta ja n. klo 16 lähtevä juna Helsingistä jäisivät pois. Keskustelun aikana kävi ilmi, että näitä puuttuvia junavuoroja koetetaan korvata syöttöliikenteellä busseilla Kirkkonummen asemalle, mutta esimerkiksi aikatauluista ei vielä ollut tarkempaa tietoa. Elämme toivossa.

Kunta kaavailee myös asukasiltaa aiheesta jollekin viikon 9 (maaliskuun ensimmäinen viikko) illoista, jos vain aikataulut saadaan sopimaan.

Junaliikenne koko valtakunnassa on nyt melkoisessa murrosvaiheessa, kun ministeri Berner pyrkii avaamaan sen kilpailulle varsin nopealla aikataululla. Siuntio on joutunut tosi vaikeaan paikkaan ministeriön äkkikäänteiden myötä, mutta Siuntion junatyöryhmän viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat tehneet sankaritekoja, kun ovat saaneet tilanteen pelastettua näinkin hyvin. Kun nyt puolustamme junayhteyttämme, tässä on vielä mahdollisuus, että tämä päättyy jos nyt ei hyvin niin ainakin jotenkin säällisesti.