Siuntio 2012, Britannia 2016

Britannian kansalaiset päättivät sitten neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, että maan pitäisi erota EU:sta. Siitä on syntynyt farssi, joka yllättävänkin paljon muistuttaa Siuntion kuntaliitossoppaa 2011–2012. Sallikaapa, kun hetken muistelen.

Peruskysymys molemmissa tapauksissa oli sama: pitäisikö Britannian, tai Siuntion, olla osa suurempaa kokonaisuutta. Britannian tapauksessa Cameron haki hyväksyntää neuvottelemalleen uudelle sopimukselle EU-jäsenyyden ehdoista. Siuntiossa oli tehty esiselvitys kuntaliitoksesta toisaalta Lohjan ja toisaalta Kirkkonummen kanssa; kun Kirkkonummi oli kuitenkin kesäkuussa 2010 hylännyt ajatuksen jatkoneuvotteluista, oli syksyllä 2011 hyväksyttävänä Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa neuvoteltu kuntaliitos.

Kansanäänestyksessä kansalaiset kummassakin tapauksessa hylkäsivät suuremman kokonaisuuden osana olemisen. Sikäli tilanne tietysti oli erilainen, että Britannia oli ja on toistaiseksi edelleen osa EU:ta, kun Siuntio vain järjesti perusterveydenhuoltonsa yhdessä Lohjan kanssa.

Kummassakin tapauksessa kansalaiset halusivat pitää päätösvallan lähellä, mikä on lähtökohtaisesti hyvä linja. Pienessä kunnassa päätöksenteko pysyy lähellä ihmistä. Kääntöpuolena on, että tarvitaan paljon aktiivisia asukkaita: Yli prosentti Siuntion äänioikeutetuista on valtuutettuna tai varavaltuutettuna, ja lisäksi tarvitaan koko joukko väkeä kunnanhallitukseen ja lautakuntiin. Aika usein joidenkin paikkojen täyttämiseksi on jouduttu etsimään väkeä kissojen ja koirien kanssa.

Maahanmuutto nousi Britanniassa vaaliteemaksi. Siuntiossa puolestaan kieliryhmien välille syntyi jännitteitä, kun erityisesti ruotsinkieliset vastustivat Lohja-liitosta. Laskeskeltiin kauhuskenaarioita siitä, kuinka pieneksi ruotsinkielisten osuus laskisikaan, jos Siuntio liittyisi Lohjaan – ja vaihtoehtoisesti, kuinka paljon suurempi osuus olisikaan, jos Siuntio liittyisi Kirkkonummeen.

Populismia ja pelottelua esiintyi molemmissa. Britanniassa maalailtiin, miten EU-jäsenmaksut voitaisiin ohjata terveydenhuollon parantamiseen ja peloteltiin siirtolaisten tulvalla. Siuntiossa maalailtiin kunnan taloudellista tulevaisuutta itsenäisenä loistavissa väreissä, peloteltiin terveyskeskuksen tai koulujen sulkemisella, ja valtuustossakin vakuuteltiin Lohjan torilla olevan vain humalaisia laihoja vanhoja miehiä.

Varsinainen päätös on Britanniassa vielä tekemättä. Kansanäänestys oli neuvoa-antava, ja mielenkiintoiseksi asian tekee, että parlamentin suuri enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä. Mikä merkillisintä, edes EU-erokampanjan johtohenkilöt eivät vaikuta erityisen innokkailta viemään asiaa eteenpäin. Jotkut parlamentaarikot ovat rohjenneet sanoa, että jokaisen kansanedustajan pitää tutkia mielessään, olisiko EU-jäsenyyden jatkuminen kuitenkin parasta. Kovin vaikealta kuitenkin tuntuisi, että kansanäänestyksen yli noin vain käveltäisiin, kun EU ja monet EU-maat vaativat Britanniaa panemaan eroprosessin vireille.

Siuntiossa olin vaa’ankielenä, kun valtuusto päätti marraskuussa 2011 – vastoin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta – hyväksyä kuntaliitoksen. En katsonut voivani ajaa kuntaa tilanteeseen, jossa meillä ei olisi ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten terveydenhuolto saataisiin järjestymään vuoden 2013 alusta. Sittemmin valtuustossa vaa’ankieli kääntyi, ja keväällä 2012 kuntaliitos kuitenkin kariutui Siuntion osalta. Terveyspalvelujen osalta oli aika tipalla, kun kunnanhallitus päätti vasta 31.12.2012 ostaa terveyskeskuspalvelut eräältä lääkärifirmalta vuoden 2013 alusta lukien.

Taloudelliset vaikutukset ovat Britanniassa vasta alkaneet. Punnan kurssi ja pörssikurssit notkahtivat alaspäin, ja luottoluokittajat ovat alentaneet Britannan luokitusta. Investointien Britanniaan arvellaan vähenevän, ja pankkisektorin työpaikkoja arvellaan siirtyvän euromaihin.

Eipä Siuntiossakaan ole nähty sitä populistien lupaamaa loistavaa taloudellista tulevaisuutta. Varsin hyvätuloisista kuntalaisista ja korkeasta 21,5 % veroäyristä huolimatta kunnan talous ei pysy tasapainossa, vaan viime vuonnakin alijäämää kertyi n. 1,3 miljoonaa, karkeasti yhden veroäyrin verran. Nyt keväällä kunnanhallitus antoi talousarviokehyksen, jossa perusturva- ja sivistyslautakunta velvoitetaan leikkaamaan ensi vuonna toimintakatteestaan hirmuiset 3,6–3,9 %. Samaan aikaan rinnalla kulkee talouden tasapainotusohjelman laadintaprosessi, ja edessä tulee varmasti olemaan tuskaisia neuvotteluja, kun poliittisesti hyväksyttäviä säästöjä koetetaan kovasti jostakin kaivaa.

Poliittiset seuraukset ovat olleet hurjia. Britannian kaksipuoluejärjestelmän molemmat pääpuolueet ovat suuressa sekaannuksen tilassa. Konservatiivien EU-jäsenyyttä kannattanut pääministeri Cameron ilmoitti erostaan. He aikovat ilmoittaa uuden puheenjohtajansa nimen syyskuun alussa. Työväenpuolueen piirissä taasen käydään nk. jäsentenvälisiä oikein tosissaan, kun puolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on menettänyt 80 %:n parlamenttiryhmästä luottamuksen; häntä syytetään siitä, että hänen kampanjointinsa EU-jäsenyyden puolesta olisi ollut puolivillaista.

Siuntiossa kuntaliitos kaatui keväällä 2012, puolisen vuotta ennen kuntavaaleja. Niihin aikoihin näytti vielä siltä, että Kataisen hallitus saattaisi saada kuntauudistuksen vietyä läpi jossakin muodossa, ja Siuntiossa käytiin syksyllä hyvin erikoiset vaalit, joiden pääteema oli, mihin suuntaan kuntaliitos voisi olla mahdollinen. Kuvaavaa on, että vaaleissa sekä vihreitä että kokoomuslaisia oli kahdella listalla sen mukaan, mikä heidän suhtautumisensa mahdollisiin kuntaliitoksiin oli. Kuntauudistushan sittemmin kuivui kasaan, ja nyt odotellaan, saisiko Sipilän hallitus vietyä sote-uudistuksen johonkin maaliin.

Yleensä ottaen parlamentaarisessa demokratiassa hallitus tekee kansan (so. kansanedustajien) valtuuttamana sellaista politiikkaa, johon itse uskoo, ja hallitus kaatuu, jos se menettää kansanedustajien tuen. Sikäli on minusta aivan ymmärrettävää, ettei Cameron katso voivansa viedä eteenpäin EU:sta eroamista, johon ei itse usko, vaan mieluummin erosi.

Siuntio on valinnut itsenäisenä jatkamisen tien, johon en oikein jaksa uskoa. Ei kuntaliitoskaan olisi saanut mannaa satamaan taivaalta, mutta itsenäisenä jatkaminen tuntuu käyvän kovin kalliiksi, kun korkeasta kunnallisverosta huolimatta palveluja joudutaan jatkossa yhä vain karsimaan. Näin kuntavaalien lähestyessä joutuukin tutkailemaan sieluaan, vieläkö sieltä löytyisi intoa pyrkiä jatkokaudelle valtuustoon, kun valittu tie näyttää niin kovin kiviseltä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s