Siuntion valtuusto 7.11.2016 – budjetti ja monitoimihalli

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään ensi vuoden budjettia, sote-lausuntoa ja monitoimihallin tililimiitin takausta.

67 Osavuosikatsaus 2/2016 näyttää tässä vaiheessa varovaisen hyvältä, kuluva vuosi saattaisi olla puolisen miljoonaa plussalla. Näissä ei vain koskaan kannata nuolaista ennen kuin viimeinen erikoissairaanhoidon lasku tipahtaa joskus alkuvuodesta, ja marraskuun verotilityksetkin ovat arvaamattomia, kun silloin tasataan edellisinä vuosina mahdollisesti liikaa tai liian vähän maksettuja veroja. Mukavana uutisena olemme saaneet tälle vuodelle 120.000 euroa junaliikenteen kuluihin.

68 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelma hyväksyttiin. Veroprosentit pidettiin ennallaan, kun ei näin korkeaa äyriä oikein enää kehtaa korottaa. Talouden tasapainotusohjelman yhteydessä oli jo hyväksytty erinäisiä tasapainotustoimenpiteitä.

Ryhmäpuheessa pyörittelin, että tarkoituksena on tehdä Siuntiosta hyvä paikka asua ja saattaa väkiluku terveelle rauhalliselle kasvu-uralle. On myös suuria epävarmuustekijöitä. Valtiovallan sote-uudistuksesta ei oikein tiedä. Koulut ovat tärkeä palvelu, kun tahdomme kunnan olevan vetovoimainen, mutta sisäilmaongelmia selvitellään vielä. Sieltä lienee tulossa suuria korjausinvestointitarpeita. Myös joukkoliikenne on tärkeä: vaikea Siuntiossa on työikäisen asua, jos täältä ei pääse töihin, ja meiltähän puolet työvoimasta pendelöi Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle. Jatkossa on siis saatava aikaan jonkinlainen kestävä ratkaisu joukkoliikenteen järjestämisestä. Budjetissa olikin maininta HSL-yhteistyön selvittämisestä.

Budjetti hyväksyttiin yksimielisesti. Kouluihin tarvittavat investoinnit herättivät kysymyksiä, mutta vastauksia ei oikein vielä ollut.

69 Lausuttiin hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi. Näitä on nähty jo niin monta kierrosta, ettei näitä oikein tahdo enää jaksaa, eikä kellään liene suuria kuvitelmia Siuntion lausunnon painoarvosta.

Asiasta intouduttiin kuitenkin keskustelemaan, kun Antero Honkasalo (vas) esitti ryhmänsä puolesta tekstiin lisäyksiä kahteen kohtaan.

Hallituksen esittämässä sote-mallissa on epäselvää, paljonko valinnanvapaus tulee asiakkaille maksamaan, ketä valinnanvapaus hyödyttää ja luoko se todellisuudessa säästöjä. Jos säästöjä ei saada, paine kasvattaa yksikköjä lisääntyy ja samalla lähipalvelut pienissä kunnissa vaarantuvat.

Tähän kommentoin, että sote-uudistuksen alkuvaiheessa oli tarkoituksena integroida perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nykyistä paljon leveämmille hartioille ja saada sitä kautta toimintaan tehokkuutta. Jos nyt onkin useita pieniä keskenään kilpailevia palveluntuottajia, ei ainakaan suuruudesta saada tehokkuutta, ja jos taas palveluja tarjoaa vain muutama suuri toimija, niiden markkina-asema voi olla niin vahva, ettei säästöjä saada. Tämä lisäys hyväksyttiinkin jopa yksimielisesti.

Julkisen terveydenhuollon yhtiöittämisvaatimus haittaa uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Päätäntävalta julkisesta palvelutuotannosta siirretään elinkeinoelämän edustajille ja henkilöille, joilla ei ole demokraattista valtakirjaa alueen kansalaisilta, eikä vastuuta heille. Julkisten palveluiden yhtiöittäminen siirtää julkiset palvelut osakeyhtiölain piiriin. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön on katsottava omaa etuaan, joten yleisen edun huomioiminen on vaikeaa. Osakeyhtiöt eivät myöskään kuulu julkisuuslain ja virkamieslain piiriin. Viranomaisten tehtävät tulee säilyttää vain virkamiehillä, joita virkavastuu velvoittaa. EU ei vaadi julkisten palveluiden yhtiöittämistä.

Palveluiden tuotannon päävastuun tulee olla julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla, eli maakunnan omalla palvelutuotannolla. Vaaleilla valitun maakunnan luottamushenkilöillä tulee olla päätösvalta sekä palvelujen järjestämistä että tuottamista koskevassa päätöksenteossa. Tämänkin takia yhtiöittämisvaatimuksesta tulee luopua.

Joitakin tämän lisäyksen kohtia muotoilisin ehkä hieman toisin, mutta lisäys olisi kyllä parantanut lausuntoa. Tämä lisäys kuitenkin hävisi äänestyksessä. Se taisi saada kannatusta vasemmiston lisäksi demareilta, vihreiltä ja Valtavaaralta, muttei muilta.

Sote-uudistuksessa on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että meidän pitää varautua siihenkin vaihtoehtoon, ettei se tälläkään hallituskaudella toteudu. Varsinkin Uudellamaalla valmistelu on pahasti myöhässä, kun maakunnassa ei ole edes sote-muutosjohtajaa palkattuna, ja valmista pitäisi olla ennen kesää.

70 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta hyväksyttiin.

71 Muutettiin Luksian perussopimuksen sanamuotoa.

72 Takauksen antaminen Siuntion Monitoimihalli Oy:lle herätti kipakan keskustelun. Kuntaan on rakennettu hieno uusi monitoimihalli, jonka lainoja kuntakin oli päättänyt taata miljoonalla valtuuston kokouksessa 30.3.2015. Nyt sitten halliyhtiö pyysi kuntaa takaamaan vielä 200.000 euron edestä tililimiittiä, kun oli kertyneitä laskujakin.

Kuntahan ei lain mukaan saa taata minkä tahansa osakeyhtiöiden lainoja, mutta liikuntalain perusteella tämäntyyppisessä hankkeessa voi. Sittenkin on arvioitava, onko riski kohtuullinen kunnan kannalta, ja tietenkin viime kädessä, onko takaaminen järkevää.

Takausehdotus sai varsinkin vasemmiston ja vihreiden Birgitta Johanssonin suunnasta kipakkaa kritiikkiä. Totta on, että hallin valmistuminen oli myöhästynyt ja siten vuokratulojen alku oli viivästynyt. Eikö sitten halliyhtiö olisi voinut neuvotella lainoihinsa vaikka lyhennyksettömän jakson, pitikö heti tulla valtuustolta pyytämään lisätakausta? Tai oliko esim. Finnveralta edes kysytty? Toimiiko kunnan ja halliyhtiön yhteinen johtoryhmä oikein ollenkaan?

Valmistelusta ei oikein käynyt ilmi, millaisia riskejä takaamisessa olisi, mutta 30.3.2015 pöytäkirjasta selvisi, että jos yhtiö joutuisi konkurssiin ja halli pantaisiin myyntiin, pankki saisi ensimmäisen miljoonan ja kunta olisi sitten seuraavana vuorossa.

Keskustelun aikana Veikko Tanskanen (vas) ehdotti asian palauttamista valmisteluun, jotta saisimme parempaa tietoa asiasta. Itse vastustin asian palauttamista valtuustoon, koska asian lykkääminen ei minusta vaikuttanut järkevältä: halliyhtiöllä erääntynee lainaerä vuoden lopussa, ja seuraava valtuuston kokous on niinkin myöhään kuin 19.12. Palautusesitys sitten kaatui äänestyksessä ja takaus myönnettiin, mutta jos käy kuten Tanskanen seinälle maalaili, että sitten taas maaliskuussa pyydetään lisätakuita, en kyllä enää aio puoltaa lisätakauksien myöntämistä.

73 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien kunnan opaskartan ja opastaulujen päivittämistä: uudet taulut on tilattu ja ne asennetaan marraskuun aikana.

 

Mainokset

Siuntion valtuusto 8.12.2014 hyväksyi maapoliittisen ohjelman ja monitoimihallisopimuksen

Siuntion valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman ja pitkän keskustelun jälkeen myös aiesopimuksen yhteistyöstä monitoimihalliyhtiön kanssa.

§ 65 Poistettiin vuoden 2014 budjetista 30 000 euron määräraha Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelemiseksi, koska ennen laajennuksen suunnittelemista pitåisi kartoittaa tarve, eikä laajennuksen suunnitteluun päästä tänä vuonna.

§ 66 Hyväksyttiin kunnan uusi maapoliittinen ohjelma. Ohjelman tavoitteet ovat

  1. Kunnan harjoittama maapolitiikka tukee toimivan, viihtyisän ja kuntataloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä
  2. Uusia asemakaavoja laaditaan pääasiassa kunnan omistamalle maalle
  3. Kunta ylläpitää määrältään ja monipuolisuudeltaan riittävää raakamaavarantoa
  4. Kaavoitusta koskevat sopimukset ovat kuntataloudellisesti perusteltuja ja noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta
  5. Yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella saadulla arvonnousulla tasapainotetaan kunnan kokonaistaloutta, katetaan maanhankinnan, kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut sekä rahoitetaan kunnallisten palvelujen vaatimaa rakentamista
  6. Kunnan tonttitarjonta on kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen sekä elinkeinoelämän tarpeita
  7. Asemakaavojen toteutumista edistetään kaikin käytössä olevin keinoin.

Ohjelmassa on terävöitetty tavoitteita aiempaan nähden, ja kyllähän näistä periaatteista lähtien kelpaa kehittää maankäyttöä. Kokkosen (vihr) esityksestä ohjelmaan lisättiin maininta Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeesta maankäyttöä ohjaavana ohjelmana ja Kokoomuksen esityksestä lisättiin maininta omakotitonttien vuokraamisen selvittämisestä.

§ 67 Hyväksyttiin Siuntion Monitoimihalli Oy:n ja Siuntion kunnan välinen yhteistyösopimus muutamin täsmennyksin.

Itse hanke on kannatettava, eikä siitä sinänsä suurta erimielisyyttä tuntunut olevan. Jos nyt yhdistys ja osakeyhtiö keräävät rahat hallin rakentamiseen, siitä vaan. Asian valmistelu vain ei oikein ollut tyydyttävällä tasolla. Sopimusluonnos oli jossakin määrin tulkinnanvarainen sen osalta, missä määrin kunta tällä sopimuksella sitoutuu takaamaan halliyhtiön lainan, vai onko takuun myöntämisestä tarkoitus päättää erikseen. Minkäänlaista riskianalyysiä ei ollut esitetty. Eikä esittelytekstissä mainittu edes sitä, että asialla oli – taas kerran – niin kova kiire, että sen palauttaminen olisi kuulemma merkinnyt hankkeen kaatamista, kun ministeriön tuet saattaisivat jäädä saamatta.

Käsittelyn aikana Kokoomus esitti sopimuksen palauttamista valmisteluun lisäselvityksiä varten. Koin, että kunnanhallituksen niukka valmistelu asetti valtuuston vaikeaan asemaan: asian palauttamisen sanottiin käytännössä keskeyttävän hyvän hankkeen, mutta aika niukoilla eväillä oltiin minusta sopimusta hyväksymässäkin. Äänin 18–7 käsittelyä jatkettiin; palautuksen puolesta äänesti kokoomus ja Sneck (sd). Tanskanen (vas) ja minä äänestimme tyhjää.

Sopimuksen tekstiin tehtiin hyviä täsmennyksiä, kuten että kunnanvaltuusto arvioi takauksen myöntämistä koskevat riskit erillisessä takauksen myöntämistä koskevassa käsittelyssä, ja että ennen takauksen myöntämistä sovitaan, millä ehdoin kunta vuokraisi hallivuoroja.

§ 68 Vastauksena valtuustoaloitteeseen suojatien rakentamisesta Jokitien ja Siuntiontien risteykseen todettiin, että asia on saatettu tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle, joka vastaa tienpidosta.

§ 69 Vastauksena valtuustoaloitteeseen Pikkalanlahden kalatilanteesta valtuusto suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen, johon on mahdollista saada rahoitusta ELY-keskukselta.

§ 70 Vastauksena valtuustoaloitteeseen kunnan kiinteistöjen varustamisesta aurinkopaneeleilla todetaan, että se ei nykytiedon valossa ole taloudellisesti kannattavaa, mutta että aurinkoenergiajärjestelmät on syytä huomioida niiden kannattavuuden parantuessa. Lisäksi uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa todettiin, että Siuntiossa ilma- ja maalämpöpumppujen sekä hake- ja pellettikattiloiden potentiaali on merkittävä.

Vihreiden Birgitta Johansson ehdotti aloitteen palauttamista valmisteluun mm. siksi, ettei vastauksessa ollut käsitelty aurinkokeräimiä vaan ainoastaan aurinkosähköpaneeleja. Palautettiin yksimielisesti valmisteluun.

§ 71 Vihreiden valtuutettu Taina Janhunen on muuttanut kunnasta ja hänen tilalleen valtuustoon nousee Birgitta Johansson. Varavaltuutetuksi nousee Eljas Rahikainen, kunhan keskusvaalilautakunta ehtii käsitellä asian.

§ 72 Valtuutettu Raija Rehnberg (r) on muuttanut kunnasta. Hänen tilalleen valtuustoon nousee Johan Holmberg.

§ 73 Raija Rehnberg oli toiminut myös tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. On ollut ilo työskennellä hänen kanssaan. Siihen tehtävään hänen tilalleen valittiin Heidi Rosengren.

§ 74 Tekniseen lautakuntaan Rehnbergin tilalle valittiin Catharina Lindström.

§ 75 Tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpio (kesk) anoi eroa tarkastuslautakunnasta, koska hänet valittaisiin kunnanhallitukseen. Tilalle valittiin Marko Lehto.

§ 76 Kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa 2015–2016 Arja Alho (sd), 1. varapuheenjohtajana Marcus Nordström (r) ja 2. varapuheenjohtajana Arto Penttinen (kok).

§ 77 Kunnanhallituksen jäseniksi (ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi) vuosiksi 2015–2016 valittiin

  • Merja Laaksonen (r, pj), (Eva Nordenswan-Lindén)
  • Heikki Kaisla (kok, 1. vpj), (Maarika Jalava)
  • Kristian Parviainen (sd, 2. vpj), (Ilmari Kanniainen)
  • Anders Karell (r), (Jan-Erik Paajes)
  • Arto Varpio (kesk), (Mika Savilahti)
  • Kirsi Martin (r), (Rabbe Dahlqvist)
  • Johanna Nygård (kok), (Kirsti Pitkänen)
  • Tuula Elo (sd), (Tarja Ryynänen)
  • Stefan Svanfeldt (r), (Mikko Malmgren)
  • Veikko Tanskanen (vas), (Hilkka Toivonen)
  • Maria Koroma-Hintikka (tahto & toivo), (Eljas Rahikainen)

Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Alho toivotti kaikille hyvää joulua ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja Penttinen toivotti vuorostaan valtuuston puolesta Alholle hyvää joulua. Että rauhaisaa joulun aikaa minunkin puolestani.