Siuntion valtuusto 7.11.2016 – budjetti ja monitoimihalli

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään ensi vuoden budjettia, sote-lausuntoa ja monitoimihallin tililimiitin takausta.

67 Osavuosikatsaus 2/2016 näyttää tässä vaiheessa varovaisen hyvältä, kuluva vuosi saattaisi olla puolisen miljoonaa plussalla. Näissä ei vain koskaan kannata nuolaista ennen kuin viimeinen erikoissairaanhoidon lasku tipahtaa joskus alkuvuodesta, ja marraskuun verotilityksetkin ovat arvaamattomia, kun silloin tasataan edellisinä vuosina mahdollisesti liikaa tai liian vähän maksettuja veroja. Mukavana uutisena olemme saaneet tälle vuodelle 120.000 euroa junaliikenteen kuluihin.

68 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelma hyväksyttiin. Veroprosentit pidettiin ennallaan, kun ei näin korkeaa äyriä oikein enää kehtaa korottaa. Talouden tasapainotusohjelman yhteydessä oli jo hyväksytty erinäisiä tasapainotustoimenpiteitä.

Ryhmäpuheessa pyörittelin, että tarkoituksena on tehdä Siuntiosta hyvä paikka asua ja saattaa väkiluku terveelle rauhalliselle kasvu-uralle. On myös suuria epävarmuustekijöitä. Valtiovallan sote-uudistuksesta ei oikein tiedä. Koulut ovat tärkeä palvelu, kun tahdomme kunnan olevan vetovoimainen, mutta sisäilmaongelmia selvitellään vielä. Sieltä lienee tulossa suuria korjausinvestointitarpeita. Myös joukkoliikenne on tärkeä: vaikea Siuntiossa on työikäisen asua, jos täältä ei pääse töihin, ja meiltähän puolet työvoimasta pendelöi Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle. Jatkossa on siis saatava aikaan jonkinlainen kestävä ratkaisu joukkoliikenteen järjestämisestä. Budjetissa olikin maininta HSL-yhteistyön selvittämisestä.

Budjetti hyväksyttiin yksimielisesti. Kouluihin tarvittavat investoinnit herättivät kysymyksiä, mutta vastauksia ei oikein vielä ollut.

69 Lausuttiin hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi. Näitä on nähty jo niin monta kierrosta, ettei näitä oikein tahdo enää jaksaa, eikä kellään liene suuria kuvitelmia Siuntion lausunnon painoarvosta.

Asiasta intouduttiin kuitenkin keskustelemaan, kun Antero Honkasalo (vas) esitti ryhmänsä puolesta tekstiin lisäyksiä kahteen kohtaan.

Hallituksen esittämässä sote-mallissa on epäselvää, paljonko valinnanvapaus tulee asiakkaille maksamaan, ketä valinnanvapaus hyödyttää ja luoko se todellisuudessa säästöjä. Jos säästöjä ei saada, paine kasvattaa yksikköjä lisääntyy ja samalla lähipalvelut pienissä kunnissa vaarantuvat.

Tähän kommentoin, että sote-uudistuksen alkuvaiheessa oli tarkoituksena integroida perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nykyistä paljon leveämmille hartioille ja saada sitä kautta toimintaan tehokkuutta. Jos nyt onkin useita pieniä keskenään kilpailevia palveluntuottajia, ei ainakaan suuruudesta saada tehokkuutta, ja jos taas palveluja tarjoaa vain muutama suuri toimija, niiden markkina-asema voi olla niin vahva, ettei säästöjä saada. Tämä lisäys hyväksyttiinkin jopa yksimielisesti.

Julkisen terveydenhuollon yhtiöittämisvaatimus haittaa uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Päätäntävalta julkisesta palvelutuotannosta siirretään elinkeinoelämän edustajille ja henkilöille, joilla ei ole demokraattista valtakirjaa alueen kansalaisilta, eikä vastuuta heille. Julkisten palveluiden yhtiöittäminen siirtää julkiset palvelut osakeyhtiölain piiriin. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön on katsottava omaa etuaan, joten yleisen edun huomioiminen on vaikeaa. Osakeyhtiöt eivät myöskään kuulu julkisuuslain ja virkamieslain piiriin. Viranomaisten tehtävät tulee säilyttää vain virkamiehillä, joita virkavastuu velvoittaa. EU ei vaadi julkisten palveluiden yhtiöittämistä.

Palveluiden tuotannon päävastuun tulee olla julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla, eli maakunnan omalla palvelutuotannolla. Vaaleilla valitun maakunnan luottamushenkilöillä tulee olla päätösvalta sekä palvelujen järjestämistä että tuottamista koskevassa päätöksenteossa. Tämänkin takia yhtiöittämisvaatimuksesta tulee luopua.

Joitakin tämän lisäyksen kohtia muotoilisin ehkä hieman toisin, mutta lisäys olisi kyllä parantanut lausuntoa. Tämä lisäys kuitenkin hävisi äänestyksessä. Se taisi saada kannatusta vasemmiston lisäksi demareilta, vihreiltä ja Valtavaaralta, muttei muilta.

Sote-uudistuksessa on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että meidän pitää varautua siihenkin vaihtoehtoon, ettei se tälläkään hallituskaudella toteudu. Varsinkin Uudellamaalla valmistelu on pahasti myöhässä, kun maakunnassa ei ole edes sote-muutosjohtajaa palkattuna, ja valmista pitäisi olla ennen kesää.

70 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta hyväksyttiin.

71 Muutettiin Luksian perussopimuksen sanamuotoa.

72 Takauksen antaminen Siuntion Monitoimihalli Oy:lle herätti kipakan keskustelun. Kuntaan on rakennettu hieno uusi monitoimihalli, jonka lainoja kuntakin oli päättänyt taata miljoonalla valtuuston kokouksessa 30.3.2015. Nyt sitten halliyhtiö pyysi kuntaa takaamaan vielä 200.000 euron edestä tililimiittiä, kun oli kertyneitä laskujakin.

Kuntahan ei lain mukaan saa taata minkä tahansa osakeyhtiöiden lainoja, mutta liikuntalain perusteella tämäntyyppisessä hankkeessa voi. Sittenkin on arvioitava, onko riski kohtuullinen kunnan kannalta, ja tietenkin viime kädessä, onko takaaminen järkevää.

Takausehdotus sai varsinkin vasemmiston ja vihreiden Birgitta Johanssonin suunnasta kipakkaa kritiikkiä. Totta on, että hallin valmistuminen oli myöhästynyt ja siten vuokratulojen alku oli viivästynyt. Eikö sitten halliyhtiö olisi voinut neuvotella lainoihinsa vaikka lyhennyksettömän jakson, pitikö heti tulla valtuustolta pyytämään lisätakausta? Tai oliko esim. Finnveralta edes kysytty? Toimiiko kunnan ja halliyhtiön yhteinen johtoryhmä oikein ollenkaan?

Valmistelusta ei oikein käynyt ilmi, millaisia riskejä takaamisessa olisi, mutta 30.3.2015 pöytäkirjasta selvisi, että jos yhtiö joutuisi konkurssiin ja halli pantaisiin myyntiin, pankki saisi ensimmäisen miljoonan ja kunta olisi sitten seuraavana vuorossa.

Keskustelun aikana Veikko Tanskanen (vas) ehdotti asian palauttamista valmisteluun, jotta saisimme parempaa tietoa asiasta. Itse vastustin asian palauttamista valtuustoon, koska asian lykkääminen ei minusta vaikuttanut järkevältä: halliyhtiöllä erääntynee lainaerä vuoden lopussa, ja seuraava valtuuston kokous on niinkin myöhään kuin 19.12. Palautusesitys sitten kaatui äänestyksessä ja takaus myönnettiin, mutta jos käy kuten Tanskanen seinälle maalaili, että sitten taas maaliskuussa pyydetään lisätakuita, en kyllä enää aio puoltaa lisätakauksien myöntämistä.

73 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien kunnan opaskartan ja opastaulujen päivittämistä: uudet taulut on tilattu ja ne asennetaan marraskuun aikana.

 

Siuntion valtuusto 5.9.2016 talouden tasapainotusohjelmasta

Siuntion valtuusto kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Tärkeimpänä asiana oli talouden tasapainotusohjelman hyväksyminen. Ensimmäistä kertaa kokous streamattiin Facebookiin koeluontoisesti; kommenttien perusteella kuva oli ihan kelvollinen, mutta äänessä on vielä kehittämistä.

Kunnan talous oli viime vuonna melko lailla miinuksella, ja alijäämää on kertynyt jo yli kaksi miljoonaa. Kuntalain mukaan se tulee kattaa vuoteen 2020 mennessä. Yleinen yhteisymmärrys on, ettei ennestään kovin korkeaa veroäyriä voi enää korottaa. Se sitten merkitsee koko lailla säästöjä, paljolti leikkauksia.

Erilaisia säästötoimenpiteitä oli muutamankymmenen kalvon verran. Niitä voi katsella kunnan kokousmateriaalisivun kautta ja oli Yle Västnylandillakin (ruotsinkielinen) juttu aiheesta.

Uuden kuntalain myötä myös kunnan hallintosääntöä on uudistettava, joten tässä yhteydessä käsiteltiin myös kunnan päätöselinten kokoonpanoa ensi kaudella. Ehdotuksessa olisi yhdistetty tekninen lautakunta yhteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan kanssa ja pienennetty lautakuntien jäsenmäärää yhdeksästä seitsemään.

Vasemmistoliitto ehdotti, ettei lautakuntia yhdistettäisi eikä pienennettäisi. Perusteluina oli, että olisi selkeämpää, että tekninen lautakunta anoo rakennuslupaa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta kuten kaikki muutkin rakennuttajat. Keskustelussa esillä ollut mahdollisuus jonkinlaisen ympäristö- ja rakennusjaoston perustamisesta lautakuntaa korvaamaan vaikutti epäselvältä, eikä se varmaankaan juuri säästöjäkään olisi tuonut. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist (r) ja jäsen Vierinen (kok/sit) pitivät lautakunnan työmäärää niin suurena, ettei yhdistäminen vaikuta viisaalta. Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kokkonen (vihr) piti itsenäisen ympäristölautakunnan puolta, sillä lautakuntien yhdistäminen heikentäisi ympäristön asemaa Siuntiossa. Vasemmistoliiton vastaehdotus hyväksyttiin äänin 17–10, eli lautakuntia ei yhdistetty. Itsekin äänestin tämän puolesta.

Lautakuntien pienentämisessä ongelmana on, että pienten ryhmien on jatkossa vaikeampi saada edustus lautakuntiin. Puhtaan matemaattisesti, kun 27-paikkainen valtuusto valitsee lautakuntia, yhdeksänhenkiseen lautakuntaan jäsenen saa kolmella valtuutetulla, kun seitsenhenkiseen tarvitaan neljä. Toisaalta on kyllä niinkin, että varmaankin kaikilla Siuntion poliittisilla ryhmillä on ajoittain ollut vaikeuksia löytää kiinnostuneita jäseniä lautakuntiin. Tässä olin äänestyksessä häviävällä puolella, kun äänin 19–8 valtuusto päätti pienentää lautakuntia.

Keskustelun aikana kokoomus esitti myös kunnanhallituksen pienentämistä 11 paikasta 9:ään, mutta veti ehdotuksensa pois, kun se ei tuntunut saavan keskustelussa kannatusta.

Kokoomus ehdotti erikoissairaanhoitoa koskeneen epäonnistuneen muotoilun korjaamista, ja ehdotus hyväksyttiinkin yksimielisesti. Toki jatkossakin tarvitsevat lähetetään erikoissairaanhoitoon, vaikka ensisijaisesti pyritäänkin hoitamaan potilaat kunnassa.

Vasemmistoliitto ehdotti myös, ettei kotihoidon tukipalvelujen (ateriamaksut, asiointipalvelu, päivätoiminta ja turvapuhelin) hintoja korotettaisi. Kotihoidon aterian hinta on ennestäänkin aika korkea, eikä kyse ollut suuresta rahasta. Mielelläni kannatin tätä, ja äänin 16–11 tämä säästö poistettiinkin tasapainotusohjelmasta.

Edelleen säästölistalla ehdotettiin, että vammaispalvelun asiakkaana oleville lapsille myönnetään omaishoidon tuki vain mikäli hoidontarve on niin suuri että toinen vaihtoehto on laitoshoito tai muut kunnan palvelut/vammaispalvelut ja tukitoimet eivät ole riittäviä. Vasemmistoliitto ehdotti tämänkin säästön poistoa. Tämä oli minulle illan hankalin äänestys, mutta uskoin perusturvajohtajaa, jonka mukaan tuo raha käytetään paremmin siihen, että perheille järjestetään tukea. Vasemmiston ehdotus hävisi 24–3, ja säästö jäi tasapainotusohjelmaan.

Vasemmistoliitto ehdotti edelleen, että vammaispalveluista ei säästettäisi. Tasapainotusohjelmassa mm. ehdotettiin, että vanhojen sopimusten kustannusvaikutuksia tarkastellaan ja muutetaan sen perusteella mm. sallittujen matkojen kuntarajoja. Perusturvajohtajan mukaan jatkossakin naapurikuntiin voi matkustaa. Tämä vasemmiston ehdotus hävisi 20–7.

Sivistystoimen osalta kysäisin, tuoko uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa etenevä digitalisaatio helpotusta oppimateriaalin hankintaan, vai aiheuttaako se pikemminkin lisäkustannuksia. Sivistystoimenjohtaja kertoi, että Siuntio on liittymässä järjestelmään, jonka kautta voidaan paitsi ostaa digitaalisia materiaaleja myös saada ilmaisia materiaaleja käyttöön, joten digitalisoituminen auttaa saavuttamaan säästöjä.

Äänestykset eivät ollenkaan koko ajan noudatelleet puoluerajoja, joten taidanpa lukea aikanaan vielä pöytäkirjasta, mitä kukin äänesti. Vaikutelmakseni jäi, että yleisesti ottaen vasemmistoliitto tietenkin äänesti poistoesitystensä puolesta, kun kokoomuslaiset lähes järjestään äänestivät niitä vastaan. Muiden ryhmien edustajat ilmeisestikin arvioivat asioita varsin tapauskohtaisesti.

Tässä yhteydessä ei vielä käsitelty koulujen sisäilmaongelmia. Tekninen johtaja arveli, että selvitysten tuloksista saattaisi olla lisää tietoa lokakuun puolenvälin tietämillä. Nämä tiedot ehtivät sitten mukaan budjetin valmisteluun. Budjetti on tarkoitus hyväksyä maanantaina 14. marraskuuta.

Kaksi muuta pykälää olivat vähäisempiä: rakennusjärjestyksen uusiminen menee valitettavasti ensi vuoteen, ja Siuntion Sydämen alueen tienrakennukseen tarvittiin vielä 3000 euron lisämääräraha.

Siuntion valtuusto 9.5.2016 – mitalikahveja ja kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille

lantee
Palkitut urheilijat Anne Lantee ja Ellen Voutilainen.

Siuntion valtuusto kokoontui jälleen maanantaina. Ennen kokousta klo 18 juotiin kakkukahvit menestyneiden urheilijoidemme kunniaksi: Vuoden 2015 parhaana urheilusuorituksena palkittiin Anne Lanteen 3D-jousiammunnan maailmanmestaruus, ja vuoden 2015 nuorena urheilijana palkittiin käsipalloilija Ellen Voutilainen.

Varsinaisessa kokouksessa myönnettiin yhdelletoista turvapaikan saaneelle kuntapaikka, myönnettiin rahaa rakennusvalvontaan satsaamiseksi ja käytiin läpi viimevuotisia budjettiylityksiä.

Pykälä pykälältä:

28 § Vahvistettiin kunnan vammaisneuvoston tehtävät.

29 § Päätettiin hyväksyä ELY-keskuksen ehdotus yhdestätoista kuntapaikasta kansainvälistä suojelua saaville, ei kuitenkaan yksin tulleille alaikäisille. Onkohan missään muussa kunnassa hyväksytty vastaava ehdotus yksimielisesti ja keskustelutta?

30 § Hyväksyttiin Siuntion kunnan turvallisuussuunnitelma ja merkittiin asiaa koskeva valtuustoaloite loppuunkäsitellyksi.

31 § Vastauksena valtuustoaloitteeseen Siuntion kunnan ostolaskujen julkaisemisesta internetissä todettiin, että taloushallinnon ohjelmistoja uudistetaan, ja asiaan voisi palata 2017 tai 2018. Arto Penttisen (kok) ehdotuksesta päätökseen lisättiin yksimielisesti, että hallinto-osaston toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2017 pitäisi ottaa asian selvittäminen.

32 § Hyväksyttiin vuoden 2015 henkilöstöraportti. Ilahduttavana poimintana mainitsin, että sairauspoissaolopäivien määrä laski edellisvuoteen verrattuna 28 %.

33 § Valittiin Länsi-Uudenmaan ajoharjoitteluratasäätiön edustajiston jäseneksi Jere Jantunen.

34 § Hyväksyttiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintakatteen ylitys.

35 § Hyväksyttiin perusturvalautakunnan vuoden 2015 talousarvion ylittäminen 206 000 eurolla. Ylitykset ovat lähinnä sosiaalipalvelujen puolella, erikoissairaanhoito taas jopa alitti budjettinsa.

36 § ja 37 § Myönnettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon lisärahaa 30200 € ja 11000 € apulaisrakennustarkastajan palkkaamiseksi kesäksi ja kesätyöntekijän palkkaamiseksi rakennuslupaprosessin nopeuttamiseksi.

Tässä käytiin rakentava keskustelu, jossa valtuusto painotti, että tällä hetkellä rakentavien tai rakentamista suunnittelevien palveleminen on ensisijaista. Vanhojen hankkeiden epäselvyyksien selvittämistä ei myöskään sovi unohtaa, mutta se ei ole niin kiireellistä.

38 § Hyväksyttiin investointimäärärahan ylittäminen vuoden 2015 talousarviossa. Kunta oli tehnyt maankäyttösopimuksen, jonka osana se sai omistukseensa katu- ja muita yleisiä alueita sekä viisi tonttia, minkä arvoksi on kirjanpidossa luettu 200 000 €, mutta talousarvioon ei ollut varattu rahaa maanhankintaan. Lähinnä siis kirjanpitotekniikkaa.

39 § Hyväksyttiin 1271 euron ylitys hoitoperustaisen maksujärjestelmän hankinnassa viime vuonna.

40 § Hyväksyttiin, että tieyhteyksien rakentaminen pumppaamoihin vaati 6197 euroa budjetoitua 15 000 euroa enemmän.

41 § Vesiverkoston paikkatietojärjestelmän jatkokehittämiseen varattu 10 000 euroa ei ollut riittänyt, joten hyväksyttiin 50 euron ylitys.

Varavaltuutettu Malmgren (r) kysyi, onko mielekästä käsitellä näin pieniä ylityksiä valtuustossa, ja hallintojohtaja vastasi, että se on ainoa mahdollinen tapa, kun budjetissa investointimäärärahat ovat kukin erikseen sitovia valtuustoon nähden. Nyt tekeillä olevaan uuteen hallintosääntöön toivottavasti tulee käytännöllisempiä toimintatapoja.

42 § Hyväksyttiin, että Karlsåkerin asemakaava-alueen vesihuolto-verkoston rakentamiseen meni 9618 euroa budjetoitua enemmän.

Aika myöhään keväällä vielä näitä viimevuotisia ylityksiä piti hyväksyä. Syynä on ainakin osittain ollut, että uusi tekninen johtaja on päässyt alkutöikseen perkaamaan edelliseltä jääneitä asioita. Toivottavasti tekninen osasto pääsee hänen johdollaan säntillisemmän tekemisen meininkiin.

Siuntion valtuusto 7.3.2016 – Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja taloustekniikkaa

Siuntion valtuuston 7.3. esityslista kolahti postilaatikkoon ilahduttavan hyvissä ajoin, jo perjantaina 26. helmikuuta. Olipa valtuutetuilla aikaa perehtyä listaan. Lista oli jopa niin kevyt, että valtuutetuista janoisimmat olisivat ehtineet pitkästä aikaa oluelle kokouksen jälkeen, jos vain paikallinen ravintola olisi ollut auki luvattuun kahdeksaan.

Valtuuston kokousta mielenkiintoisempaa ehkä on, että kunnanhallitus päätti juuri ennen valtuuston kokousta äänestyksen jälkeen, että kunta ottaa Eero Laesterän konsultiksi laatimaan talouden tasapainotusohjelmaa.

Ennen varsinaista kokousta Veli Vanhaselle luovutettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi mm. pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kunnallisten luottamustoimien hoitamisesta.

§ 16 Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen Ismo Turunen on muuttanut kunnasta, ja hänen tilalleen valittiin Stefan Martelin.

§ 17–25 hyväksyttiin, että erilaiset asiat eivät ole menneet aivan niin kuin budjetoitiin. Parasta olisi, jos näin ei tapahtuisi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, olisi hyvä saada tehtyä korjaavia päätöksiä vielä budjettivuoden aikana. Kun vuosi on ehtinyt päättyä, kuten nyt, on syytä edes jälkikäteen hyväksyä ylitykset valtuustossa, sillä muuten tilintarkastaja joutuisi raportoimaan, että toteutuma poikkeaa selvästi budjetoidusta.

§ 17 Vesihuoltolaitos tuotti vuonna 2015 alijäämää n. 100 000 € enemmän kuin piti. Vesihuoltolaitos on eräänlainen murheenkryyni: taksat ovat Suomen kärkipäästä, mutta silti se ei tahdo saada talouttaan tasapainoon.

Valtuutettu Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä taloudenpidosta, mihin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist vastasi kertomalla, että teknisellä puolella lautakuntatyö on ollut raskasta ja syksyn mittaan monet asiat jäivät valitettavasti roikkumaan, kun tekninen johtaja vaihtui. Kunnanjohtaja täydensi, että Slussenin kaavan juututtua hallinto-oikeuteen suunnitellut vesi- ja viemäriliittymätulot jäivät saamatta. Valtavaara ehdotti, että ylitystä ei hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 24–1.

§ 18 Kunnallisverotulot jäivät vuonna 2015 melkein miljoonan budjetoidusta. Se on paljon, kunnan talouden tila on varsin vakava, ja huhtikuussa valtuusto pääsee seminaarin yhteydessä pohtimaan, mitä kunnan taloudelle pitäisi tehdä.

Tämä vajaus selvisi harmillisesti vasta loppuvuodesta, kun verottaja oikaisi vuosien 2014–2015 tilitettyjä veroja; Siuntiolle oli aiemmin tilitetty liikaa verotuloja.

§ 19 Tekninen lautakunta ylitti vuonna 2015 toimintakatteensa 133 085 eurolla. Vesi- ja viemäriliittymismaksuissa jäätiin ja toimintakulut ylittyivät.

Tässäkin Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä, joihin saatiin mielenkiintoisia vastauksia.

Ylityksiin on kunnanjohtajan mukaan luonnollisia syitä: budjetti perustuu aina arvioihin, eikä tonttimyynti kehittynyt toivotusti. Koska teknisellä osastolla tavoiteltiin yhteistyötä Inkoon kanssa, avoimeksi tulleita virkoja ei pantu heti hakuun, jolloin henkilökunta joutui venymään.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Laaksonen muistutti, että teknisen osaston toimintaa on haitannut myös siirtyminen toimitiloista toisiin, mutta että ongelma on tiedostettu ja ryhtiliike on tulossa.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist muistutti, että toimintakatteen ylittymiseen vaikutti suuresti, että eräs valtuutettu oli ensin valtuustossa hyväksynyt Slussenin kaavan, mutta esti sitten valituksellaan sitä tulemasta lainvoimaiseksi vuonna 2015. Valtavaara puolustautui sanomalla, ettei hänellä ollut valtuustokäsittelyn aikana kaikkia asiaan liittyviä seikkoja tiedossaan.

Valtavaara ehdotti, ettei ylitystä hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 25–1.

§ 20–24 Teknisen osaston investointeja vuodelta 2015:

  • § 20 Pumppaamoiden peruskorjaukseen varattu 20 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 25 000 €.
  • § 21 Aleksis Kiven koulun huoltokorjaukseen varattu 35 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 55 000 €.
  • § 22 Störsvikin ja Barråsan vesilaitossaneeraukseen varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 000 €.
  • § 23 Vesijohtoverkoston veden happamuuden säädön suunnitteluun varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 500 €.
  • § 24 Kunnantalon huoltoon ja julkisivun peruskorjaukseen varattu 15 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 18 500 €.

§ 25 Hyväksyttiin, ettei kotihoidon mobiililaitteiden hankintaan vuodelle 2015 varattua 15 000 € määrärahaa ole käytetty.

§ 26 Slussenin kaavaan liittyviä maankäyttösopimuksia tarkistetaan niin, että kaavan lainvoimaiseksi tulolle myönnetään jatkoaikaa 31.12.2016 loppuun. Kun valtuusto hyväksyi maankäyttösopimukset kokouksessaan 15.6.2015, niiden arveltiin saavan lainvoiman vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta kaavoista valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen.


Seuraavat kuntavaalit lähestyvät, ja ne pidetään huhtikuussa 2017. Ensimmäisiä ehdokkaita aletaan julkistaa varmaan jo pian. Itse harkitsen vielä.

Siuntio 1460–2021?

Siuntion talouden tila on hyvin vakava. Ellei tilannetta saada oikaistua viimeistään vuonna 2020, jopa kunnan itsenäisyys voi olla pelissä.

Alijäämän kattamisvelvoite

Kuntalain (110 §, 118 §, 148 §) mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään vuonna 2020. Siuntion kunnalle oli kertynyt alijäämää entuudestaan 0,9 miljoonaa, ja vuodelta 2015 sitä oli alustavan tiedon mukaan tulossa 1,25 miljoonaa lisää, eli alijäämää olisi kertynyt jo reilu 2 miljoonaa euroa.

Tuo kertynyt kaksi miljoonaa pitäisi kattaa viisivuotiskautena 2016-2020. Jos alijäämää katettaisiin tasaiseen tahtiin, tuloksen pitäisi olla joka vuosi reilu 400 000 euroa plussalla. Tämä olisi siis suunnilleen 1,65 miljoonaa vuodessa parempi tulos kuin mihin 2015 päädyttiin.

Se on paljon. Ero vastaa vajaata puoltatoista veroäyriä, mutta emme varmastikaan voi korottaa äyriä noin vain 23:een. Arvio saattaa sitä paitsi olla turhan positiivinen, sillä tähän summittaiseen laskelmaan ei vielä sisälly lainkaan junaliikenteen uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Suomen pankin joulukuisen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jatkuu hitaana, eli yleisestä taloustilanteestakaan ei voi juuri odottaa apua tilanteeseen.

Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan Uudenmaan kunnista Hanko ja Raasepori uivat syvimmällä kriisissä, ja Askola ja Siuntio joutuvat vakavasti pohtimaan, miten aikovat saada alijäämänsä katetuksi.

Arviointimenettely

Kuntalain 118 § mukaan ellei kunta saa alijäämäänsä katettua määräajassa, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Selvityksen tekee työryhmä, jossa on edustus sekä ministeriöstä että kunnasta. Työryhmä voi esittää kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä, ja kuntarakennelain 18 § 3 mom mukaan hallitus voi päättää kriisikunnan liittämisestä toiseen kuntaan jopa vasten valtuuston tahtoa, jos muutos on välttämätön kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Tämä tarkoittaa, että ellei Siuntio saa katettua alijäämäänsä viimeistään vuonna 2020, valtiovarainministeriö saattaa haluta alkaa selvittää meidän tilannettamme vuonna 2021. Äärimmäisessä tapauksessa Siuntio voitaisiin pakkoliittää toiseen kuntaan.

Kaikkia kriisikuntia ei kylläkään aina pakkoliitetä. Läntisellä Uudellamaalla sekä Hanko että Raasepori ovat täyttäneet aiemmin voimassa olleet kriisikuntakriteerit, mutta hallitus kaiketi katsoi, ettei niiden yhdistämisestä olisi sanottavaa hyötyä. Mutta jos Siuntion talous ei näytä oikenevan, miksei valtioneuvosto liittäisi kuntaa Kirkkonummeen tai Lohjaan?

Seuraavat viisi vuotta

Jo nyt vaikuttaa selvältä, että Siuntion taloustilanne on hyvin kireä koko ensi valtuustokauden 2017–21 loppuun asti. Kun rahat ovat tiukassa, valtuutetut joutuvat tällä ja ensi kaudella punnitsemaan tarkkaan, mikä heidän mielestään on kaikkein tärkeintä.

Esimerkkinä tästä työstä viime valtuustossa hyväksyttiin palveluverkkoselvitys. Vaikka suunnitelma toteutuessaan merkitseekin päiväkotien yhdistämistä, valtuusto hyväksyi suunnitelman soraäänittä. Palveluverkkoselvitys kuitenkin säilyttää palveluja Pohjois-, Keski- ja Etelä-Siuntiossa samalla, kun sen toteuttaminen säästäisi kunnalle vuosittain yli 100 000 € vuokramenoissa. Vielä tarvitaan kuitenkin roppakaupalla lisää säästöhankkeita. Palveluverkkouudistuksella katetaan vasta pieni osa säästötarpeesta.

Tasapainotustoimenpiteitä on jo alettu kartoittaa. Konsultti esitteli tilannetta 15.2. kunnanhallituksen kokouksessa  ja 11.4. pidetään valtuustoseminaari.

Kunnan menoista suurimmat rahat menevät perusturvaan ja sivistystoimeen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vaikea saavuttaa suuria säästöjä varsinkin nyt, kun sote-uudistus on edelleen kesken, eikä ole selvää, miten palveluja pitäisi kehittää – ja jos taas sote-uudistus menee läpi, sosiaali- ja terveydenhuolto siirtynee kokonaan pois kuntien vastuulta.

Näin ollen voi käydä niin, että ensi valtuustokaudella sivistystoimeen kohdistuu kovia säästöpaineita, vaikkei siellä toki nytkään ylettömästi rahaa ole. Yksinkertaisesti siksi, että jos sote siirtyy maakunnalliselle itsehallintoalueelle, sivistystoimi on euromääräisesti kunnan suurin sektori. Ymmärrettävistä syistä päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmat eivät tahdo ehtiä osallistua kuntapolitiikkaan, mutta erityisesti ensi kaudella varmaan kannattaisi. Tällä lomakkeella voit antaa vinkin hyvästä ehdokkaasta – itsensäkin voi ilmoittaa.

Saatiinpa alijäämä katettua tai ei, pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, että kelpo palvelut tuotetaan tehokkaasti. Vaikka jouduttaisiin pakkoliitokseen, palvelut olisi sitten niin tehokkaasti tuotettu, ettei uudessakaan kunnassa kannattaisi purkaa niitä.

 

Siuntion valtuusto hyväksyi budjetin

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään talousarviota. Kokous sujuikin varsin hyvässä yhteisymmärryksessä.

§ 61 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017–19 taloussuunnitelman hyväksyminen

Siuntion valtuusto päätti pitää veroprosentit ennallaan. Vesimaksuihin tulee korotuksia, ja lasten kotihoidon kuntalisä lakkaa 1.2.2016 alkaen. Pidin Siuntion sosialidemokraattien ja Vihreän vastuun ryhmäpuheen suunnilleen seuraavaan tapaan:

Kiitos talousarvion laadintaan osallistuneille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille!

Siuntion taseeseen on kertynyt alijäämää, joten meidän on pyrittävä tasapainottamaan talouttamme. Joudumme kuitenkin tekemään tasapainotusta lähes sietämättömän epävarmuuden vallitessa.

Taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2019, mutta emme edes tiedä vielä, mitä tehtäviä kunnalla on vuonna 2019, jos ja kun hallituksen sote- ja itsehallintouudistus etenee.

Liikenneministeriön junaliikenteeseen kohdistuvien määrärahaleikkausten vuoksi olemme joutuneet selvittämään kohtuuttomalla aikataululla, miten järjestämme joukkoliikenteen jatkossa. Puolen vuoden aika on kohtuuttoman lyhyt, eikä meillä tästä talousarviosta päättäessämme ole tiedossa, miten liikenne jatkossa järjestetään.

Tavanomaisempaan epävarmuuteen kuuluu työllisyyden kehitys. Ryhmämme kannattaa vahvasti suunniteltuja panostuksia työllisyyden hoitoon.

Budjetti on varsin tiukka. Toimintakulut on käytännössä jäädytetty, ja sivistysosaston puolella on jopa pientä vähennystä. Kotihoidontuen kuntalisän lopettaminen – varsinkin näin nopealla aikataululla – kyllä kirpaisee. Sen sijaan olemme tyytyväisiä siihen, että yhdistysten toiminta-avustukset pystytään pitämään ennallaan. Tärkeää on, että irtisanomisiin tai lomautuksiin ei tarvitse mennä.

Kotihoidontuen kuntalisästä poliittisen kentän vasen laita oli kunnanhallituksessa ehdottanut, että tuki poistettaisiin vasta 1.6. alkaen, jotta perheille jäisi paremmat mahdollisuudet varautua muuttuneeseen tilanteeseen, mutta ehdotus hävisi 8–3.

Teknisen osaston tilanteesta kannettiin huolta, sillä tänään oli tullut tieto teknisen johtajan irtisanoutumisesta. Kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa tämänpäiväisessä ylimääräisessä kokouksessaan ja pannut viran välittömästi hakuun.

Valtuutetut Holmlund ja Valtavaara sanailivat Slussenin kaavasta. Valtavaara näet on valittanut kaavan hyväksymispäätöksestä sillä seurauksella, ettei kunta ainakaan tänä vuonna saa siitä maankäyttösopimustuloja. Holmlund tivasi Valtavaaralta, miten tämä arveli valituksensa vaikuttavan kunnan talouteen, ja Valtavaara uskoi, että lainmukainen päätöksenteko palkitaan kyllä pitkässä juoksussa. No, hallinto-oikeus arvioi aikanaan, onko kaavassa tai kaavaprosessissa mennyt jokin vikaan, mutta on kyllä hankalaa, että valitusten oikeuskäsittelyssä voi mennä pitkäänkin.

Talouden tasapainottamisessa on tämän budjetin hyväksymisen jälkeenkin vielä tekemistä. Alijäämää on kertynyt n. 0,9 miljoonaa, ja tänä vuonna kertyy viimeisimmän arvion mukaan 1,1–1,2 miljoonaa lisää, eli yhteensä noin kaksi miljoonaa. Tämä pitää uuden kuntalain mukaan kattaa viimeistään vuonna 2020, jottemme joudu valtiovarainministeriön kriisikuntaselvitysten kohteeksi. Ensi vuoden budjetin tulos olisi noin 0,4 miljoonaa, mutta siinä on riskejä, ja budjetissa esitetyt tasapainotustoimenpiteet olivat osin vielä varsin ylimalkaisia. Niitä varmasti tullaan täsmentämään vielä.

§ 62 Muutettiin päivätoiminnan sairaanhoitajien virkasuhteita työsuhteiksi 1.1.2016 alkaen.

§ 63 Teknisen lautakunnan vuoden 2015 talousarviota muutettiin 760 000 € heikommaksi niin, että otetaan huomioon Slussenin kaavasta puuttumaan jäävät maankäyttösopimustulot ja ennakoitua pienemmäksi jäävät vesiliittymämaksut.

§ 64 Myönnettiin 20 000 € lisämääräraha vuodelle 2015 vesihuoltolaitoksen pumppaamojen peruskorjauksiin.

§ 65 Myönnettiin yhteensä 33 000 € lisämääräraha vuodelle 2015 Karlsåkerin asemakaava-alueen infran suunnitteluun ja rakentamiseen sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Aiemmin oli myönnetty 140 000 € määrärahaa ja valittu urakoitsijaksi Göran Hagelberg Oy.

§ 66 Saako toisen tontille rakentaa? Urakoitsija oli vahingossa rakentanut Sunnanvikin aluetta palvelevan pumppaamon yksityisen maanomistajan maille. Päätettiin sitten ostaa maanomistajalta nuo 39 neliömetriä maata.

Siuntion valtuusto 28.9.2015 – talouskatsaus ja Y-juna

Siuntion valtuusto kokoontui syyskauden ensimmäiseen istuntoonsa. Kokouksessa katseltiin osavuosikatsauksen talouslukuja ja lisäasiana otettiin tulisesti kantaa liikenneministeri Bernerin (kesk) suunnitelmiin lakkauttaa Y-junan rahoitus.

§ 46 Osavuosikatsaus 2/2015 kertoi, että olemme jäämässä budjetista. Verotulot ovat kehittyneet ennustettua heikommin, perusturva olisi ylittämässä budjettinsa, ja Slussenin kaavasta tehty valitus merkinnee, että maankäyttötulot jäävät saamatta. Erilaisia säästötoimia oli jo suunniteltu; perusturvassa mm. pyritään parantamaan työttömyyden torjuntaa ja sivistystoimessa karsimaan kalliiden vuokratilojen käyttöä. Toimista huolimatta olisimme 2019 vielä pari miljoonaa miinuksella, kun kuntalain mukaan alijäämä pitää saada katettua 2020 mennessä. Pitää siis keksiä lisää.

§ 47 Kunnanhallitus vastasi vuoden 2014 arviointikertomuksen yhteydessä esitettyihin huomioihin. Toivoin, että lautakunnat asettaisivat rohkeasti toiminnallisia tavoitteita, joiden toteutumista me tarkastuslautakunnassa sitten voimme arvioida. Toivoin myös, että kunnallisessa yhteistyössä järjestettävät palvelut näkyisivät jatkossa paremmin tilinpäätöksessä.

§ 48 Hyväksyttiin kaavoitusohjelma 2015–2021.

§ 49 Hyväksyttiin Karlsåkerin maankäyttösopimus kiinteistökauppojen osalta.

§ 50 Täsmennettiin kunnan omakotitonttien myyntiehtoja.

§ 51 Hyväksyttiin Siuntion kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jotka oli palautettu valmisteluun valtuuston kokouksessa 30.3.

§ 52 Täsmennettiin kunnanhallituksen johtosääntöä kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisen suhteen.

§ 53 Hyväksyttiin sopimus uudesta Uudenmaan jätelautakunnasta ja valittiin kunnan edustajaksi Merja Laaksonen ja hänen varajäsenekseen Hans Berglund.

§ 54 Hyväksyttiin selvitys Siuntion Avainlinjojen perustamisprojektista ja työkirjasta. Siuntion Avainlinjat ovat varsin mallikas TEKESin tukema projekti, jossa kunta järjesteli joukkoliikennetarpeensa kokonaisvaltaisesti hallintorajat ylittäen. Tulokset ovat herättäneet mielenkiintoa monissa kunnissa. Parhaillaan työskennellään sen eteen, että aikataulut saataisiin tekeillä olevaan kansalliseen aikataulujärjestelmään.

§ 55 Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaostoon valittiin Marja-Liisa Honkasalo ja hänen varajäsenekseen Kristiina Siikala-Lautjärvi.

§ 56 Valtuutettu Ismo Turunen menetti vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton vuoksi, ja hänen tilalleen valtuustoon nousi Minna Sneck.

§ 57 HUS-kuntayhtymän valtuustoon ja Lohjan sairaanhoitopiirin lautakuntaan valittiin Ismo Turusen tilalle Tuula Elo.

§ 58 Kunnanvaltuuston vaalilautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Carl-Johan Gottberg jo alkuvuodesta vaalikelpoisuutensa kunnasta muuton takia menettäneen Marcus Nordströmin tilalle.

§ 59 Toimet ja perustelut matkustajaliikenteen säilyttämiseksi otettiin yksimielisesti valtuuston käsiteltäväksi, vaikkei se tainnut olla alkuperäisessä kutsussa valtuuston kokoukseen.

Valtuusto oli kertakaikkisen pöyristynyt liikenneministeriön aikeista lopettaa Y-junaliikenteen ostaminen. On täydellisen sietämätöntä, että hallitus tällä tavalla vetää maton alta Siuntion maankäyttöpolitiikalta, jossa nimenomaisesti on maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti keskitetty asumista aseman ympäristöön.

Asettaa kunnan täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, että kuuden kuukauden varoitusajalla pitäisi selvittää vaihtoehdot ja toteuttaa jokin korvaava joukkoliikennejärjestely. Etenkin kun liikenne- ja viestintäministeriöstä ei ole saatu irti minkäänlaista numerotietoa ministeriön päätöksen perusteluiksi tai Siuntion omien jatkoselvitysten pohjaksi.

Siitäkin oltiin hyvin yksimielisiä, että junaliikennettä on jatkettava, jos suinkin mahdollista – bussilla matka-ajat käyvät yksinkertaisesti mahdottomiksi.

Joku oli kuulemma ihmetellyt, miksei Siuntio ole liittynyt HSL:ään. No, kun 2011 asiaa selviteltiin, meille sanottiin, että luonteva hetki liittyä voisi olla, kun HSL saa käyttöön uuden lippu- ja taksajärjestelmänsä, jossa Siuntio voisi sijoittua neljännelle kehälle. Eihän järjestelmä vieläkään ole käytössä. Sitä paitsi pelkkä HSL-liittymisprosessi vie 15–16 kk, joten siitä ei pääsiäiseen mennessä olisikaan meille apua.

Seuraavaksi on tarkoitus selvittää avoimin mielin kaikenlaisia mahdollisia vaihtoehtoja mm. VR:n ja HSL:n kanssa.

Kunnanhallitus oli päättänyt, että kunnanhallitus

  1. ei hyväksy matkustajaliikenteen lopettamista välillä Helsinki–Karjaa. Junaliikenne on Siuntion kunnalle, sen asukkaille ja yrityksille korvaamatonta;
  2. kehottaa Länsi-Uudenmaan muita kuntia ja Novago Yrityskehitys Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin matkustajaliikenteen säilyttämiseksi välillä Helsinki–Karjaa;
  3. perustaa ohjausryhmän matkustajaliikenteen säilyttämiseksi Siuntioon, jonka jäseniä ovat kunnanjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä hallintojohtaja;
  4. päättää lähettää asian kunnanvaltuustolle tiedoksi.

Kunnanvaltuusto päätti (Siuntion sosialidemokraattien ja Vihreän vastuun ehdotuksesta, jonka muotoilussa kyllä vasemmiston Honkasalollakin oli osuutensa) yksimielisesti lisätä seuraavat kaksi kohtaa (liikenneturvallisuus-lisäys tuli kokoomukselta):

  • Mikäli kunta ei saa käyttöönsä lopettamispäätöksen perusteluja, kunnanvaltuusto kehottaa kunnanhallitusta vaatimaan niitä tarvittaessa oikeusteitse;
  • Kunnanvaltuusto kehottaa ohjausryhmää selvittämään matkustajaliikenteen toteutusvaihtoehtojen kuntataloudelliset, aluetaloudelliset, liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset.

Ensimmäisen lisäyksen ajatuksena on hankkia kunnan käyttöön tarpeellisia tietoja, kun mahdollisia ratkaisuja selvitellään. Toisen lisäyksen ajatuksena on, että tällä valtuusto antaa ohjausryhmälle luvan teettää tarvittaessa ulkopuolisella asiantuntijalla pienimuotoisen selvityksen joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdoista.