Siuntion valtuusto 7.3.2016 – Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja taloustekniikkaa

Siuntion valtuuston 7.3. esityslista kolahti postilaatikkoon ilahduttavan hyvissä ajoin, jo perjantaina 26. helmikuuta. Olipa valtuutetuilla aikaa perehtyä listaan. Lista oli jopa niin kevyt, että valtuutetuista janoisimmat olisivat ehtineet pitkästä aikaa oluelle kokouksen jälkeen, jos vain paikallinen ravintola olisi ollut auki luvattuun kahdeksaan.

Valtuuston kokousta mielenkiintoisempaa ehkä on, että kunnanhallitus päätti juuri ennen valtuuston kokousta äänestyksen jälkeen, että kunta ottaa Eero Laesterän konsultiksi laatimaan talouden tasapainotusohjelmaa.

Ennen varsinaista kokousta Veli Vanhaselle luovutettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi mm. pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kunnallisten luottamustoimien hoitamisesta.

§ 16 Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen Ismo Turunen on muuttanut kunnasta, ja hänen tilalleen valittiin Stefan Martelin.

§ 17–25 hyväksyttiin, että erilaiset asiat eivät ole menneet aivan niin kuin budjetoitiin. Parasta olisi, jos näin ei tapahtuisi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, olisi hyvä saada tehtyä korjaavia päätöksiä vielä budjettivuoden aikana. Kun vuosi on ehtinyt päättyä, kuten nyt, on syytä edes jälkikäteen hyväksyä ylitykset valtuustossa, sillä muuten tilintarkastaja joutuisi raportoimaan, että toteutuma poikkeaa selvästi budjetoidusta.

§ 17 Vesihuoltolaitos tuotti vuonna 2015 alijäämää n. 100 000 € enemmän kuin piti. Vesihuoltolaitos on eräänlainen murheenkryyni: taksat ovat Suomen kärkipäästä, mutta silti se ei tahdo saada talouttaan tasapainoon.

Valtuutettu Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä taloudenpidosta, mihin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist vastasi kertomalla, että teknisellä puolella lautakuntatyö on ollut raskasta ja syksyn mittaan monet asiat jäivät valitettavasti roikkumaan, kun tekninen johtaja vaihtui. Kunnanjohtaja täydensi, että Slussenin kaavan juututtua hallinto-oikeuteen suunnitellut vesi- ja viemäriliittymätulot jäivät saamatta. Valtavaara ehdotti, että ylitystä ei hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 24–1.

§ 18 Kunnallisverotulot jäivät vuonna 2015 melkein miljoonan budjetoidusta. Se on paljon, kunnan talouden tila on varsin vakava, ja huhtikuussa valtuusto pääsee seminaarin yhteydessä pohtimaan, mitä kunnan taloudelle pitäisi tehdä.

Tämä vajaus selvisi harmillisesti vasta loppuvuodesta, kun verottaja oikaisi vuosien 2014–2015 tilitettyjä veroja; Siuntiolle oli aiemmin tilitetty liikaa verotuloja.

§ 19 Tekninen lautakunta ylitti vuonna 2015 toimintakatteensa 133 085 eurolla. Vesi- ja viemäriliittymismaksuissa jäätiin ja toimintakulut ylittyivät.

Tässäkin Valtavaara kysyi kriittisiä kysymyksiä, joihin saatiin mielenkiintoisia vastauksia.

Ylityksiin on kunnanjohtajan mukaan luonnollisia syitä: budjetti perustuu aina arvioihin, eikä tonttimyynti kehittynyt toivotusti. Koska teknisellä osastolla tavoiteltiin yhteistyötä Inkoon kanssa, avoimeksi tulleita virkoja ei pantu heti hakuun, jolloin henkilökunta joutui venymään.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Laaksonen muistutti, että teknisen osaston toimintaa on haitannut myös siirtyminen toimitiloista toisiin, mutta että ongelma on tiedostettu ja ryhtiliike on tulossa.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Dahlqvist muistutti, että toimintakatteen ylittymiseen vaikutti suuresti, että eräs valtuutettu oli ensin valtuustossa hyväksynyt Slussenin kaavan, mutta esti sitten valituksellaan sitä tulemasta lainvoimaiseksi vuonna 2015. Valtavaara puolustautui sanomalla, ettei hänellä ollut valtuustokäsittelyn aikana kaikkia asiaan liittyviä seikkoja tiedossaan.

Valtavaara ehdotti, ettei ylitystä hyväksyttäisi, mutta hävisi äänestyksen 25–1.

§ 20–24 Teknisen osaston investointeja vuodelta 2015:

  • § 20 Pumppaamoiden peruskorjaukseen varattu 20 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 25 000 €.
  • § 21 Aleksis Kiven koulun huoltokorjaukseen varattu 35 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 55 000 €.
  • § 22 Störsvikin ja Barråsan vesilaitossaneeraukseen varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 000 €.
  • § 23 Vesijohtoverkoston veden happamuuden säädön suunnitteluun varattu 30 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 33 500 €.
  • § 24 Kunnantalon huoltoon ja julkisivun peruskorjaukseen varattu 15 000 ei riittänyt, vaan tarvittiin 18 500 €.

§ 25 Hyväksyttiin, ettei kotihoidon mobiililaitteiden hankintaan vuodelle 2015 varattua 15 000 € määrärahaa ole käytetty.

§ 26 Slussenin kaavaan liittyviä maankäyttösopimuksia tarkistetaan niin, että kaavan lainvoimaiseksi tulolle myönnetään jatkoaikaa 31.12.2016 loppuun. Kun valtuusto hyväksyi maankäyttösopimukset kokouksessaan 15.6.2015, niiden arveltiin saavan lainvoiman vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta kaavoista valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen.


Seuraavat kuntavaalit lähestyvät, ja ne pidetään huhtikuussa 2017. Ensimmäisiä ehdokkaita aletaan julkistaa varmaan jo pian. Itse harkitsen vielä.

Mainokset

Siuntio 1460–2021?

Siuntion talouden tila on hyvin vakava. Ellei tilannetta saada oikaistua viimeistään vuonna 2020, jopa kunnan itsenäisyys voi olla pelissä.

Alijäämän kattamisvelvoite

Kuntalain (110 §, 118 §, 148 §) mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään vuonna 2020. Siuntion kunnalle oli kertynyt alijäämää entuudestaan 0,9 miljoonaa, ja vuodelta 2015 sitä oli alustavan tiedon mukaan tulossa 1,25 miljoonaa lisää, eli alijäämää olisi kertynyt jo reilu 2 miljoonaa euroa.

Tuo kertynyt kaksi miljoonaa pitäisi kattaa viisivuotiskautena 2016-2020. Jos alijäämää katettaisiin tasaiseen tahtiin, tuloksen pitäisi olla joka vuosi reilu 400 000 euroa plussalla. Tämä olisi siis suunnilleen 1,65 miljoonaa vuodessa parempi tulos kuin mihin 2015 päädyttiin.

Se on paljon. Ero vastaa vajaata puoltatoista veroäyriä, mutta emme varmastikaan voi korottaa äyriä noin vain 23:een. Arvio saattaa sitä paitsi olla turhan positiivinen, sillä tähän summittaiseen laskelmaan ei vielä sisälly lainkaan junaliikenteen uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Suomen pankin joulukuisen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jatkuu hitaana, eli yleisestä taloustilanteestakaan ei voi juuri odottaa apua tilanteeseen.

Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan Uudenmaan kunnista Hanko ja Raasepori uivat syvimmällä kriisissä, ja Askola ja Siuntio joutuvat vakavasti pohtimaan, miten aikovat saada alijäämänsä katetuksi.

Arviointimenettely

Kuntalain 118 § mukaan ellei kunta saa alijäämäänsä katettua määräajassa, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Selvityksen tekee työryhmä, jossa on edustus sekä ministeriöstä että kunnasta. Työryhmä voi esittää kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä, ja kuntarakennelain 18 § 3 mom mukaan hallitus voi päättää kriisikunnan liittämisestä toiseen kuntaan jopa vasten valtuuston tahtoa, jos muutos on välttämätön kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Tämä tarkoittaa, että ellei Siuntio saa katettua alijäämäänsä viimeistään vuonna 2020, valtiovarainministeriö saattaa haluta alkaa selvittää meidän tilannettamme vuonna 2021. Äärimmäisessä tapauksessa Siuntio voitaisiin pakkoliittää toiseen kuntaan.

Kaikkia kriisikuntia ei kylläkään aina pakkoliitetä. Läntisellä Uudellamaalla sekä Hanko että Raasepori ovat täyttäneet aiemmin voimassa olleet kriisikuntakriteerit, mutta hallitus kaiketi katsoi, ettei niiden yhdistämisestä olisi sanottavaa hyötyä. Mutta jos Siuntion talous ei näytä oikenevan, miksei valtioneuvosto liittäisi kuntaa Kirkkonummeen tai Lohjaan?

Seuraavat viisi vuotta

Jo nyt vaikuttaa selvältä, että Siuntion taloustilanne on hyvin kireä koko ensi valtuustokauden 2017–21 loppuun asti. Kun rahat ovat tiukassa, valtuutetut joutuvat tällä ja ensi kaudella punnitsemaan tarkkaan, mikä heidän mielestään on kaikkein tärkeintä.

Esimerkkinä tästä työstä viime valtuustossa hyväksyttiin palveluverkkoselvitys. Vaikka suunnitelma toteutuessaan merkitseekin päiväkotien yhdistämistä, valtuusto hyväksyi suunnitelman soraäänittä. Palveluverkkoselvitys kuitenkin säilyttää palveluja Pohjois-, Keski- ja Etelä-Siuntiossa samalla, kun sen toteuttaminen säästäisi kunnalle vuosittain yli 100 000 € vuokramenoissa. Vielä tarvitaan kuitenkin roppakaupalla lisää säästöhankkeita. Palveluverkkouudistuksella katetaan vasta pieni osa säästötarpeesta.

Tasapainotustoimenpiteitä on jo alettu kartoittaa. Konsultti esitteli tilannetta 15.2. kunnanhallituksen kokouksessa  ja 11.4. pidetään valtuustoseminaari.

Kunnan menoista suurimmat rahat menevät perusturvaan ja sivistystoimeen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vaikea saavuttaa suuria säästöjä varsinkin nyt, kun sote-uudistus on edelleen kesken, eikä ole selvää, miten palveluja pitäisi kehittää – ja jos taas sote-uudistus menee läpi, sosiaali- ja terveydenhuolto siirtynee kokonaan pois kuntien vastuulta.

Näin ollen voi käydä niin, että ensi valtuustokaudella sivistystoimeen kohdistuu kovia säästöpaineita, vaikkei siellä toki nytkään ylettömästi rahaa ole. Yksinkertaisesti siksi, että jos sote siirtyy maakunnalliselle itsehallintoalueelle, sivistystoimi on euromääräisesti kunnan suurin sektori. Ymmärrettävistä syistä päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmat eivät tahdo ehtiä osallistua kuntapolitiikkaan, mutta erityisesti ensi kaudella varmaan kannattaisi. Tällä lomakkeella voit antaa vinkin hyvästä ehdokkaasta – itsensäkin voi ilmoittaa.

Saatiinpa alijäämä katettua tai ei, pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, että kelpo palvelut tuotetaan tehokkaasti. Vaikka jouduttaisiin pakkoliitokseen, palvelut olisi sitten niin tehokkaasti tuotettu, ettei uudessakaan kunnassa kannattaisi purkaa niitä.

 

Taas Y-junista Siuntion valtuustossa

Siuntion valtuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Ennen varsinaisen kokouksen alkua uusi hallintojohtaja Niko Kannisto ja uusi tekninen johtaja Markus Moisio esittäytyivät.

§ 5 FCG:n konsultti esitteli palveluverkkoselvitystä. Sen keskeinen ajatus on pyrkiä eroon kalliista vuokratiloista. Ruotsinkielisessä päivähoidossa se merkitsisi, että pari varhaiskasvatusryhmää siirrettäisiin Svenska skolaan, ja kunnanhallitus oli jo viime maanantaina päättänyt irtisanoa Bullerbyn päiväkodin vuokrasopimuksen, jotta toiminta voidaan siirtää Tyyskylään. Suomenkielisessä opetuksessa pyrittäisiin eroon Toukolan ahtaista tiloista ja hahmoteltiin Aleksis Kiven koulun laajentamista. Mielenkiintoista on, että aivan nuorimmat ikäluokat Siuntiossa näyttävät selvästi pienemmiltä kuin vanhemmat. Valtuusto hyväksyi selvityksen.

§ 2 Siuntio lausui hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. Uusimaa on niin suuri alue, että sen hallinnoimiseksi pitäisi olla jonkinlaisia alueyksiköitä.

§ 3 Valittiin HUS:n kuntayhtymävaltuustoon Keijo Tarnanen kunnasta pois muuttaneen Ismo Turusen tilalle.

§ 4 Hyväksyttiin sähköinen hyvinvointikertomus. Valtuutetut Kristian Parviainen ja Rainer Sarviaho esittivät huolia kouluhyvinvoinnista, mihin sivistystoimenjohtaja kertoi, että kouluruokaa pyritään parantamaan ja että sivistyslautakunta oli jo linjannut, että viihtyvyyttä lisätään oppilaiden osallisuutta lisäämällä.

§ 6 Valtuutetut päivittelivät, miten kauan valtuustoaloitteiden käsittely kestää. Nytkin vanhin, RKP:n kielikylpyryhmän perustamista koskeva valtuustoaloite oli pyörinyt koneiston rattaissa jo viisi vuotta! Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Arto Penttisen kokoomuksen puolesta esittämän ponnen, että aloitteet tuotaisiin käsittelyyn loppuvuonna, ja jos resurssit eivät jonkin aloitteen toteuttamiseen riitä, niin sitten todetaan tämä ja merkitään aloite loppuunkäsitellyksi. Itse täydensin, että myönteisessäkin tapauksessa, jos vaikkapa aloitteen tavoite otetaan mukaan budjettiin, aloite voitaisiin merkitä loppuunkäsitellyksi siinä kohdassa, eikä välttämättä tarvitse odottaa, että ehdotettu asia on loppuun asti valmis.

§ 7 Oma aloitteeni esityslistan liitteiden julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla todettiin loppuunkäsitellyksi. Hallintojohtajan mukaan uusi järjestelmä on käytössä jo kunnanhallituksen kokouksessa 15.2. Kuntalaiset ja media voivat sitten paremmin seurata, mistä kunnassa päätetään.

§ 8 Valtuustolle tuotiin tiedoksi, että kuntalaisaloite koskien leirikoulujen kuljetusta annettiin sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Koska kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista on allekirjoittanut aloitteen, valtuuston on vastattava siihen viimeistään 11.6.2016.

§ 9–13 Lisättiin Siuntion sydämen katuyhteyksiin 70 000 € vuoden 2016 budjettiin. Poistettiin vuoden 2015 investointimäärärahoista Siuntion sydämen vesi- ja viemäriputkien rakentamiseen tarkoitettu 25 000 €, koska hanke ei ollut käynnistynyt. Poistettiin vuoden 2015 budjetista keskuskeittiön tilaratkaisun suunnitteluun varattu 30 000 €. Poistettiin vuoden 2015 budjetista kunnantalon laajennusten luonnosten ja pääpiirustusten laadintaan varattu 20 000 €. Muutettiin vuoden 2015 budjetissa ollut koulujen tablettihankintoihin varattu 30 000 € langattomien tietoverkkojen asentamiseen kouluihin.

§ 14 Valtuustossa keskusteltiin tänään HSL:n ja Siuntion välisestä sopimuksesta, jonka kunnanhallitus oli oikeastaan hyväksynyt jo aikaisemmin. Junat liikennöisivät jatkossa vain Helsingin ja Siuntion väliä, eivätkä enää Karjaalle.

Junien lähtöajat arkisin 28.3. alkaen:
Helsinki: 5.08, 6.01, 15.02, 17.23
Siuntio: 6.04, 7.12, 16.18, 18.25

Alustavien suunnitelmien mukaan 15.8. alkaen lisäksi:
Helsinki: 13.10, 19.40
Siuntio: 14.15, 20.40

Kuten monissa keskusteluissa on käynyt ilmi, aikataulu on erityisesti siksi hankala, että tärkeä n. klo 8 aamulla lähtevä juna Siuntiosta ja n. klo 16 lähtevä juna Helsingistä jäisivät pois. Keskustelun aikana kävi ilmi, että näitä puuttuvia junavuoroja koetetaan korvata syöttöliikenteellä busseilla Kirkkonummen asemalle, mutta esimerkiksi aikatauluista ei vielä ollut tarkempaa tietoa. Elämme toivossa.

Kunta kaavailee myös asukasiltaa aiheesta jollekin viikon 9 (maaliskuun ensimmäinen viikko) illoista, jos vain aikataulut saadaan sopimaan.

Junaliikenne koko valtakunnassa on nyt melkoisessa murrosvaiheessa, kun ministeri Berner pyrkii avaamaan sen kilpailulle varsin nopealla aikataululla. Siuntio on joutunut tosi vaikeaan paikkaan ministeriön äkkikäänteiden myötä, mutta Siuntion junatyöryhmän viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat tehneet sankaritekoja, kun ovat saaneet tilanteen pelastettua näinkin hyvin. Kun nyt puolustamme junayhteyttämme, tässä on vielä mahdollisuus, että tämä päättyy jos nyt ei hyvin niin ainakin jotenkin säällisesti.

Y-junan tilanne

Siuntion valtuusto kokoontui 7.12. vuoden viimeiseen kokoukseensa. Lista oli kevyt ja varsinaiset asiat menivät kuten ennakkoon ounastelin. Kokouksen lopuksi valtuutetuille kerrottiin junaliikennevalmistelujen tilanteesta.

Tärkein ensin: juna kulkee Helsingin ja Siuntion väliä jatkossakin. HSL:n kanssa on solmittu aiesopimus ja liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt HSL:lle luvan liikennöidä myös Siuntioon. Suunnitteilla on kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan aamuisin ja kaksi vuoroa iltapäivisin.

Paljon on vielä tekemistä. Vielä tavataan ministeriö rahoituksesta keskustelemiseksi ja VR sen selvittämiseksi, voisiko jokin kaukojuna pysähtyä Siuntiossa. Sitäkin pohditaan, voisiko Siuntion Avainlinjoista olla apua, jos ne syöttäisivät liikennettä Kirkkonummen asemalle ja asemalta silloin, kun junat eivät liikennöi Siuntioon.

Junavuorot maksaisivat Siuntiolle HSL:n arvion mukaan 230 000 – 300 000 €, mutta laskutus tulee lopulta perustumaan matkustajakilometrimääriin. Haarukka on aika iso, koska VR:stä ei oikein saa ulos heidän liikesalaisuuksina pitämiään tietoja. Kun sopimus saadaan neuvoteltua, se tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Muutaman sadan tuhannen lasku on varmasti pienempi paha kuin liikenteen tykkänään lakkaaminen.

Sopimusta oli valmisteltava melkoisella kiireellä, sillä VR aikoo romuttaa vanhat lähijunansa lähiaikoina. HSL:llä puolestaan oli sopimus 72 Flirt-junan ostamisesta, ja nyt he käyttivät sopimuksen option kolmen lisäjunan ostamisesta – jos Siuntio ei olisi ollut asiassa aktiivinen hyvissä ajoin, olisi voinut käydä niinkin, ettei kellään olisi junia, joilla ajaa tänne.

Liikenneministeri Bernerin alkuperäinen ajatus oli, että markkinaehtoinen kumipyöräliikenne voisi korvata lopetettavan junaliikenteen. Tiedustelujen perusteella linja-autoyhtiöt eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita liikennöimään väliä, mikä kerrottiin ministeriöönkin. Silti ministeriöstä ei ainakaan vielä liiennyt rahaa Siuntion juniin, kun he hiljattain kuitenkin ostivat vielä 5 miljoonalla liikennettä.

Tarve paikallisjunaliikenteen karsimiseen rantaradalta syntyi paljolti siitä, että VR on vaikeassa kilpailutilanteessa Helsinki–Turku-välillä. Moottoritie on nopea ja linja-autoliikenne varsin kilpailukykyistä. VR haluaa vastata kilpailuun perustamalla pikavuoroja, jotka eivät pysähdy Turun ja Helsingin välillä lainkaan, ja sitä varten paikallisjunia pitää siivota jaloista. Varsinkin yksiraiteinen rataosuus Kirkkonummen ja Karjaan välillä käy ahtaaksi, kun sillä liikennöidään sekä lähi- että kaukoliikennettä.

Pidemmällä tähtäimellä ainoa kestävä ratkaisu olisi lisätä alueen ratakapasiteettia. On vain hankalaa, että asiassa on useita vaihtoehtoja: pitäisikö rakentaa nopea rata Espoosta Lohjalle vai rakentaa sopiville rantaradan osuuksille kaksoisraiteita? Kumpikin toisi rantaradalle tilaa paikallisjunille.

Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Arja Alho kiitti viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä päättyvästä vuodesta ja toivotti hyvää joulua, ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja Carl-Johan Gottberg puolestaan valtuuston puheenjohtajaa.

Toivotan omasta puolestani kaikille onnistumisia Pariisin ilmastoneuvotteluissa ja rauhallista joulua!

Siuntion valtuusto 7.12.2015

Siuntion valtuusto kokoontuu 7.12. vuoden viimeiseen kokoukseensa. Esityslista on jo nyt kunnan WWW-sivuilla, ja postilakon vuoksi myös liitteet on tällä kertaa pantu julkisesti nähtäville.

Yleisesti ottaen minusta on tärkeää, että kuntalaiset pystyisivät seuraamaan asioita, ja siksi jätin taannoin valtuustoaloitteen liitteiden julkaisemisesta internetissä – pelkän esityslistan perusteella voi olla vaikea saada kuvaa päätettävistä asioista. Kunta onkin siirtymässä uuteen asianhallintajärjestelmään, ja liitteet on jatkossa tarkoitus saada aina näkyville.

Tällä kertaa kuitenkaan listalla tai edes liitteissä ei ole mitään erityisen jännittävää. Kokouksessa käsitellään aika hallinnollisia asioita ja saadaan vastaukset kolmeen parin vuoden takaiseen valtuustoaloitteeseen.

Veikkaanpa, että allaolevat kunnanhallituksen ehdotukset kelpaavat valtuustolle. Jos toisin käy, täydennän tätä kirjoitusta jälkikäteen. Pari lisäystä teinkin 7.12.

§ 68 Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksuilla pitää pitkällä aikavälillä kattaa vesilaitoksen investoinnit ja kustannukset niin, että maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Lisäksi tuoreen lakimuutoksen vuoksi vesilaitos tulee eriyttää kirjanpidossa niin, että sille lasketaan oma tase ja tuloslaskelma ym.

Perustetaan taseyksikkö, jossa on 6,3 miljoonaa pääomaa. Tästä peruspääoman määrä olisi n. 4,4 miljoonaa ja lisäksi olisi tasaerälainaa 1,9 miljoonaa. Sekä peruspääomasta että lainasta maksettava korko olisi 0,5 %, mikä ei ainakaan ole kohtuuttoman suuri.

§ 69 Täsmennetään kunnanhallituksen johtosääntöä niin, että kunnanhallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, mutta riskienhallinnan periaatteista päättäminen siirtyy uuden kuntalain myötä valtuuston tehtäviin. 

§ 70 Hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

§ 71 Lisätään teknisen lautakunnan johtosääntöön, että se vastaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden 13 a -luvun mukaisesti hulevesistä.

Lisäys 7.12.: Valtavaara ehdotti ryhmänsä nimissä, että asia pantaisiin pöydälle, kunnes tekniseltä lautakunnalta saadaan vastaus ympäristö- ja rakennuslautakunnan taannoiseen selvityspyyntöön eräistä lupaepäselvyyksistä. Äänin 24–1 (1 tyhjä) valtuusto kuitenkin päätti käsitellä tämän asian tässä kokouksessa; Valtavaaran mainitsema selvityspyyntö ei mitenkään liity hulevesiin.

§ 72 Vastauksessa valtuustoaloitteeseen 9.12.2013 Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi kerrotaan, millaisia selvityksiä ja korjauksia viime vuosina on tehty.

§ 73 Vastauksena valtuustoaloitteeseen 25.2.2013 koskien ehdotusta talouden selvitysraportin päivittämisestä ja toimenpiteistä siihen liittyen todetaan, että uuden kuntalain mukaan talouden tasapainottamiseksi ei enää laadita erillistä toimenpideohjelmaa, mutta aktiiviset toimet talouden tasapainon saavuttamiseksi ovat jokaisella kunnan osastolla käynnissä.

§ 74 Vastauksena valtuustoaloitteeseen 2.9.2013 koskien Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin todetaan, että Lohja linjasi 13.11.2013, että Lohja on valmis rakentaviin liitoskeskusteluihin metropoli- ja SOTE-tilanteen selvittyä. Hallitus valmistelee parhaillaan sote-uudistusta ja itsehallintoalueisiin liittyvää lainsäädäntöä, ja on syytä katsoa näiden hankkeiden tulos ennen kuntaliitosneuvottelujen harkitsemista.

Noin muuten, kolmen liikemiehen kansalaisvaltuuskunnan kautta ajaman Porkkala-hankkeen ajoitus on samoista syistä kehno: kuntarakenteeseen liittyviä ratkaisuja on paha tehdä, kun ei tiedetä, mitä kuntien tehtäviin jatkossa tulee kuulumaan. Silti ensi viikolla Kirkkonummella järjestetään tilaisuus hankkeen ajamiseksi.

§ 75 Kunnanvaltuuston kokouksista kuulutetaan vuonna 2016 kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla.

Lisäys 7.12.: Kokouksen jälkeen valtuustolle kerrottiin junaliikennevalmistelujen tämänhetkisestä tilanteesta.

Siuntion valtuusto hyväksyi budjetin

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään talousarviota. Kokous sujuikin varsin hyvässä yhteisymmärryksessä.

§ 61 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017–19 taloussuunnitelman hyväksyminen

Siuntion valtuusto päätti pitää veroprosentit ennallaan. Vesimaksuihin tulee korotuksia, ja lasten kotihoidon kuntalisä lakkaa 1.2.2016 alkaen. Pidin Siuntion sosialidemokraattien ja Vihreän vastuun ryhmäpuheen suunnilleen seuraavaan tapaan:

Kiitos talousarvion laadintaan osallistuneille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille!

Siuntion taseeseen on kertynyt alijäämää, joten meidän on pyrittävä tasapainottamaan talouttamme. Joudumme kuitenkin tekemään tasapainotusta lähes sietämättömän epävarmuuden vallitessa.

Taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2019, mutta emme edes tiedä vielä, mitä tehtäviä kunnalla on vuonna 2019, jos ja kun hallituksen sote- ja itsehallintouudistus etenee.

Liikenneministeriön junaliikenteeseen kohdistuvien määrärahaleikkausten vuoksi olemme joutuneet selvittämään kohtuuttomalla aikataululla, miten järjestämme joukkoliikenteen jatkossa. Puolen vuoden aika on kohtuuttoman lyhyt, eikä meillä tästä talousarviosta päättäessämme ole tiedossa, miten liikenne jatkossa järjestetään.

Tavanomaisempaan epävarmuuteen kuuluu työllisyyden kehitys. Ryhmämme kannattaa vahvasti suunniteltuja panostuksia työllisyyden hoitoon.

Budjetti on varsin tiukka. Toimintakulut on käytännössä jäädytetty, ja sivistysosaston puolella on jopa pientä vähennystä. Kotihoidontuen kuntalisän lopettaminen – varsinkin näin nopealla aikataululla – kyllä kirpaisee. Sen sijaan olemme tyytyväisiä siihen, että yhdistysten toiminta-avustukset pystytään pitämään ennallaan. Tärkeää on, että irtisanomisiin tai lomautuksiin ei tarvitse mennä.

Kotihoidontuen kuntalisästä poliittisen kentän vasen laita oli kunnanhallituksessa ehdottanut, että tuki poistettaisiin vasta 1.6. alkaen, jotta perheille jäisi paremmat mahdollisuudet varautua muuttuneeseen tilanteeseen, mutta ehdotus hävisi 8–3.

Teknisen osaston tilanteesta kannettiin huolta, sillä tänään oli tullut tieto teknisen johtajan irtisanoutumisesta. Kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa tämänpäiväisessä ylimääräisessä kokouksessaan ja pannut viran välittömästi hakuun.

Valtuutetut Holmlund ja Valtavaara sanailivat Slussenin kaavasta. Valtavaara näet on valittanut kaavan hyväksymispäätöksestä sillä seurauksella, ettei kunta ainakaan tänä vuonna saa siitä maankäyttösopimustuloja. Holmlund tivasi Valtavaaralta, miten tämä arveli valituksensa vaikuttavan kunnan talouteen, ja Valtavaara uskoi, että lainmukainen päätöksenteko palkitaan kyllä pitkässä juoksussa. No, hallinto-oikeus arvioi aikanaan, onko kaavassa tai kaavaprosessissa mennyt jokin vikaan, mutta on kyllä hankalaa, että valitusten oikeuskäsittelyssä voi mennä pitkäänkin.

Talouden tasapainottamisessa on tämän budjetin hyväksymisen jälkeenkin vielä tekemistä. Alijäämää on kertynyt n. 0,9 miljoonaa, ja tänä vuonna kertyy viimeisimmän arvion mukaan 1,1–1,2 miljoonaa lisää, eli yhteensä noin kaksi miljoonaa. Tämä pitää uuden kuntalain mukaan kattaa viimeistään vuonna 2020, jottemme joudu valtiovarainministeriön kriisikuntaselvitysten kohteeksi. Ensi vuoden budjetin tulos olisi noin 0,4 miljoonaa, mutta siinä on riskejä, ja budjetissa esitetyt tasapainotustoimenpiteet olivat osin vielä varsin ylimalkaisia. Niitä varmasti tullaan täsmentämään vielä.

§ 62 Muutettiin päivätoiminnan sairaanhoitajien virkasuhteita työsuhteiksi 1.1.2016 alkaen.

§ 63 Teknisen lautakunnan vuoden 2015 talousarviota muutettiin 760 000 € heikommaksi niin, että otetaan huomioon Slussenin kaavasta puuttumaan jäävät maankäyttösopimustulot ja ennakoitua pienemmäksi jäävät vesiliittymämaksut.

§ 64 Myönnettiin 20 000 € lisämääräraha vuodelle 2015 vesihuoltolaitoksen pumppaamojen peruskorjauksiin.

§ 65 Myönnettiin yhteensä 33 000 € lisämääräraha vuodelle 2015 Karlsåkerin asemakaava-alueen infran suunnitteluun ja rakentamiseen sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Aiemmin oli myönnetty 140 000 € määrärahaa ja valittu urakoitsijaksi Göran Hagelberg Oy.

§ 66 Saako toisen tontille rakentaa? Urakoitsija oli vahingossa rakentanut Sunnanvikin aluetta palvelevan pumppaamon yksityisen maanomistajan maille. Päätettiin sitten ostaa maanomistajalta nuo 39 neliömetriä maata.

Kohti Pariisin ilmastosopimusta

Viimeiset valmistelevat neuvottelut ennen 30.11. alkavaa Pariisin ilmastokokousta päättyivät eilen Bonnissa. Neuvottelut etenivät hitaasti, ja Pariisiin jäi vielä paljon työtä.

Suurin osa maailman maista on esittänyt ilmastolupauksia. Niiden yhteenlaskettuna vaikutuksena maapallon lämpeneminen voitaisiin saada rajattua 2,7 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Tämäkin on enemmän kuin yleisesti hyvin vaarallisen ilmastonmuutoksen rajana pidetty kaksi astetta. Itse asiassa yli 100 maata tavoittelisi mieluummin enintään 1,5 asteen lämpenemistä.

Panokset ovat valtavia. Merenpinta tulee nousemaan metrin ehkä jo seuraavan sadan vuoden aikana, mikä ajaa 150 miljoonaa ihmistä nykyisiltä asuinalueiltaan. Lämpenevät valtameret tekevät tuhojaan koralliriutoissa, mikä uhkaa romahduttaa valtameriekosysteemit, joista sadat miljoonat saavat ravintonsa. Ja kuin pisteenä i:n päällä voimakkain koskaan mitattu hurrikaani Patricia iski Meksikoon eilen, juuri Bonnin neuvottelujen päätöspäivänä.

Kansalaisjärjestöt järjestävät Pariisin neuvottelujen aattona sunnuntaina 29.11. kansainvälisen ilmastomarssin. Marssi järjestetään Pariisin lisäksi samaan aikaan muissa maailman kaupungeissa; Suomessa marssitaan ainakin Helsingissä. Poliitikot kyllä pelastavat maailman, kun kansa sitä vaatii. Torilla tavataan.