Se lämpenee sittenkin

Viime aikoina olen kirjoittanut Uusi Suomi -blogiini pari pientä juttua ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niihin varautumisesta. Sellaiset kirjoitukset tuntuvat vetävän puoleensa kommentteja tyyliin ”Höpö höpö ilmastonmuutos, eihän maapallo ole lämmennyt kohta pariinkymmeneen vuoteen, öhhöhöh”.

RSS MSU

Käydäänpä siis asia vielä kerran läpi.

Näitä väitteitä saatetaan perustella esim. oheisen RSS MSU -kuvan tapaisilla käyrillä. Tässä esimerkissä on mainion Woodfortrees.org-palvelun avulla piirretty kuva RSS-satelliittimittauksista, joilla on mitattu alemman troposfäärin lämpötiloja. Piirtämällä trendi mittaustuloksista vuodesta 1998 lähtien saadaan jopa hieman laskeva trendi. Onko ilmastonmuutos siis peruutettu?

Tarkoitushakuiset rajaukset

Käyrä on piirretty varsin tarkoitushakuisesti. Miksiköhän on valittu tarkasteltavaksi alemman troposfäärin mittaukset, kun vaikkapa maapallon pintalämpötiloja kuvaava HadCRUT4 antaisi vastaavalla tarkastelulla tulokseksi jo aavistuksenomaisesti (muttei tilastollisesti merkitsevästi) nousevan trendin?

Toisekseen aloitusvuoden 1998 valinta on tarkoitushakuinen. Se oli poikkeuksellisen lämmin vuosi, siihenastisista lämpimin, ja valitsemalla sen aikasarjan alkupisteeksi voi yrittää häivyttää nousevaa trendiä. Ilmasto ei näet lämpene sillä tavalla tasaisesti, että ennätys rikkoutuisi joka vuosi, vaan lämpötilassa on eri syistä myös vaihtelua.

Mittaustiedon puutteet

Pintalämpötiloja kuvaavassa HadCRUT4-aikasarjassa lämpeneminen näyttää kuitenkin ennakoitua hitaammalta vuoden 1998 jälkeen. Tähän on syynä, että siinä on vain vähän mittauksia läheltä maapallon napoja, missä ilmasto lämpenee muuta maapalloa nopeammin. Kun nämä puuttuvat alueet täydennetään malliin, osoittautuu, että lämpenemisen hidastuminen on ollut lähinnä näennäistä.

Lyhyt ajanjakso

HadCRUT4
HadCRUT4

Katsomalla HadCRUT4-kuvasta pintalämpötiloja viimeisen 30 vuoden aikaväliltä nouseva trendi on selvä. Lyhyemmällä ajanjaksolla trendi ei ole niin selvä.

Ilmatieteen laitos suosittaa tarkastelemaan ilmaston muutoksia vähintään 20 ja mieluimmin 30 vuoden ajanjaksolla. Omassa työssäänkin he käyttävät 30-vuotista ilmastollista vertailukautta: Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi ilmastollinen vertailukausi 1981–2010, jolla koko Suomen vuoden keskilämpötila on lähes 0,4 astetta korkeampi kuin siihen saakka käytössä olleella vertailukaudella 1971–2000.

Jos pyrimme noudattamaan Ilmatieteen laitoksen suositusta ja keskiarvoistamme HadCRUT4-aikasarjan edes 20-vuotisen ajanjakson yli, nouseva trendi on hyvin selvä.

Muut tekijät

Eräät muutkin tekijät vaikuttavat maapallon keskilämpötilaan.

El Niño -ilmiö esiintyy epäsäännöllisesti muutaman vuoden välein. Silloin itäisen Tyynenmeren pintavedet lämpenevät pasaatituulten laantuessa. Tämä näkyy maapallon keskilämpötilassa, ja vuosi 1998 oli niin lämmin kuin oli paljolti siksi, että tuolloin epätavallisen voimakas El Niño lämmitti ilmakehää.

F&R
F&R

Tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa ilmakehää viilentävästi muutaman vuoden ajan, kun ilmakehässä leijuvat purkaustuotteet heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Auringon säteily vaihtelee sekin 11 vuoden jaksoissa.

Näiden tekijöiden suuruus voidaan arvioida tilastollisesti, ja niiden vaikutus voidaan poistaa lämpötilaa kuvaavista aikasarjoista. Skeptical science -blogissa sovellettiin tätä Foster & Rahmstorfin esittämää tekniikkaa viiteen usein käytettyyn lämpötilamittaussarjaan, ja tulos on kuvassa F&R. Jäljelle jää hyvin selvä ja varsin tasainen lämpenevä trendi.

Yhteenveto

Jos tarkastellaan lämpötilamittauksia ilmastotieteen kannalta liian lyhyeltä ajanjaksolta ja lisäksi jätetään huomiotta El Niñon, auringon aktiivisuuden ja tulivuorenpurkausten aiheuttama vaihtelu, voi syntyä harhaanjohtava vaikutelma siitä, että ilmastonmuutos olisi hidastunut.

Jos sen sijaan tarkastellaan riittävän pitkää ajanjaksoa tai otetaan huomioon tilapäistä vaihtelua aiheuttavat tekijät, nähdään ilmaston lämpenemisen jatkuvan varsin tasaisena.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s