Siuntion metropolilausunnosta

Vaikka Siuntion kunta ei olekaan 14 metropoliin esitetyn kunnan joukossa, meiltäkin pyydettiin lausuntoa metropolialuesuunnitelmista. Lausuntopyynnössä pyydetään mm. arvioimaan Metropoli meille kaikille -selvityksessä esitettyjä vaihtoehtoja ja lausumaan, minkä kuntien kanssa kunta olisi valmis selvittämään kuntaliitoksia.

Metropolialueen 14 kunnan valtuutetuille pidettiin 17.4. informaatiotilaisuus, jossa esitellyt kalvot kertovat, missä metropolin valmistelu on menossa. Ministeri Virkkusen allaoleva kalvo kertoo, että aiemmin esillä ollut vaihtoehto, jossa kuntaliitoksia olisi tehty mahdollisimman vähän ja kuntien yläpuolelle olisi perustettu vahva metropolihallinto, on jäämässä taka-alalle, ja metropolin kaavaillaan nyt koostuvan kahdesta tai selvitysmiesten suosittelemassa vaihtoehdossa neljästä suuresta kaupungista. Siuntio puolestaan ei esiinny missään mainituista vaihtoehdoista.

Ministeri Guzenina-Richardsonin kalvot taas käsittelivät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä alueella. Länsi-Uudenmaan osalta kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa vastaavat selvitystyöryhmän ehdotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi, jossa Siuntio olisi osa länsiuusimaalaista sote-aluetta, joka ulottuisi Karkkilasta ja Vihdistä Hankoon asti ja pohjautuisi Lohjan ja Tammisaaren sairaaloihin. Kolmannessa pienet sotet -vaihtoehdossa alueen länsipäästä erotettaisiin Hanko ja Raasepori omaksi pieneksi sote-alueekseen.

Siuntion kunnanhallitus käsitteli metropolilausuntoa kokouksessaan 15. huhtikuuta. Hallinnollisen lipsahduksen vuoksi pohjaesityksen valmisteluun jäi kovin vähän aikaa, eikä kunnanjohtajan lausuntoehdotus käsitellyt teemaa kovin laajasti. Kokouksessa Sneck (sd) Louekosken (ps) kannattamana esitti lausuntoa, joka pohjautuu yllämainittuihin selvityksiin ja jossa Siuntio siis suuntautuisi Lohjalle; Svanfeldt (r) Martinin (r) kannattamana puolestaan esitti lausuntoa, jonka mukaan olisi – metropoli- ja sote-selvitysten vastaisesti – pidettävä vaihtoehtona myös Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon sairaalattoman sote-alueen muodostamista.

Käsittely vaikuttaa hieman hämmentävältä. Ensin Svanfeldt (r) Karellin (r) kannattamana esitti, että asia pantaisiin pöydälle, mistä kaiketi olisi ollut seurauksena, ettei lausuntoa ehdittäisi antaa määräaikaan 22.5. mennessä. Äänin 6–5 käsittelyä kuitenkin päätettiin jatkaa. Lausuntovaihtoehdoista äänestettäessä Sneckin ehdotus voitti ensin Svanfeldtin ehdotuksen 6–5 ja lopuksi pohjaesityksen 6–5, minkä jälkeen kaikki viisi hävinnyttä ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen.

Vaikka voittaneesta ehdotuksesta näkyykin paikoitellen, että se on laadittu luottamushenkilövoimin kovassa kiireessä, se on kuitenkin mielestäni lausuntoehdotuksista selvästi parhaiten perusteltu. Valtuustossahan asiaa tullaan käsittelemään 6. toukokuuta. Mutta arvioikoon kiinnostunut lukija itse:

Kunnanjohtajan pohjaehdotus

Esiselvitys on lähtökohtaisesti rajattu koskemaan neljäätoista varsinaisen metropolialueen kuntaa. Metropolialueen todellinen vaikutusalue on kuitenkin tätä laajempi. Selvitystä tuleekin laajentaa koskemaan koko Uudenmaan maakunnan aluetta. Lisäksi selvityksessä tulee tarkastella metropolialueen ratkaisujen vaikutusta tähän laajempaan koko Uudenmaan kattavaan alueeseen.

Metropolialueen kuntarakenteen muotoutumisessa tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva ns. sote-uudistus. Kuitenkin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen suuntaviivojen ollessa auki on vaikea ottaa kantaa metropolialuetta koskeviin ratkaisujen edellytyksiin ja hyötyihin.

Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu Siuntion kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. Siuntion kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista.

Lähipalveluiden merkitystä on syytä painottaa kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. Siuntiolaisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Kunnan jakamiselle – jota joissakin valtiovallan kaavailluissa on esitetty – ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita.

Lausunnon antamisen haastavuutta lisää entisestään myös se, ettei esiselvityksessä esille tuoduista vaihtoehdoista ole käytettävissä taloudellisia vaikutuksia. Edelleen voidaan pitää erikoisena myös sitä, että tässä julkisen sektorin taloudellisessa tilanteessa niitä ei ole edes kriteereissä.

Sneckin ehdotus

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa (VM079:00/2012, 11.3.2013), metropolialueen esiselvityksen loppuraportista 22.5.2013 klo 16 mennessä.

Mainitussa loppuraportissa selvityshenkilöt ovat esittäneet vaihtoehdot metropolialueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä näihin kytkeytyvät vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi:
päävaihtoehto 1: suurkunnat ja sopimusyhteistyö, päävaihtoehto 2: vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto, vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet.

Selvitysmiehet ovat arvioineet erityisesti päävaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista.

Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi päävaihtoehdon 2 mukaista mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Tässä vaihtoehdossa muodostettaisiin neljä kuntajakoselvitysaluetta (”Metropoli meille kaikille: Metropolialueen esiselvitys – selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset”, 28.2.2013, sivu 79):

Helsinki – Sipoo
Kerava – Tuusulan eteläosa – Vantaa
Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi
Hyvinkää – Järvenpää – Mäntsälä – Nurmijärvi – Pornainen – Tuusulan pohjoisosa

Tässä vaihtoehdossa Vihdin kunta ei kuuluisi kuntajakoselvitysalueisiin eikä metropolihallintoon. Sen sijaan erityisesti Siuntio – Vihdin ja Kirkkonummi – Espoon välille muodostuisi luontainen metropolialueen raja.

Selvityshenkilöiden esittämät vaihtoehtoiset mallit kuntajakoselvitysalueiksi ja näihin kytkeytyvät metropolihallinnon mallit 1-3 vaikutuksineen

Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista vastaavat metropolialueen erityisiin haasteisiin parhaiten aina 2030-luvulle saakka ja mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista olisivat tarkoituksenmukaisia toteuttaa metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta

Esiselvityksessä tarkastellaan ensisijaisesti 14 kunnan metropolialueen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, ja Pornainen) erityispiirteitä, kehitysnäkymiä ja hallinnon muutospaineita. Selvityksen toimeksiannossa tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas.

Tarkastelu on tehty arvioimalla alueen kehityksen kannalta olennaisia tekijöitä ja osa-alueita, joita nimitetään metropolialueen erityispiirteiksi, metropolikriteereiksi. Kriteereitä ovat kansainvälinen kilpailukyky, muuttoliike, asuminen ja asuntomarkkinat, sosiaalinen eheys ja segregaatio, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen sekä maankäyttö ja kaavoitus. Metropolikriteerit ovat selvityksen keskeiset alueen muutospaineiden näkökulmat, joiden positiivinen kehitys tulee varmistaa. Arviointikriteereiksi ovat näiden aluenäkökulmien lisäksi nostettu myös peruskuntaan sekä sen palveluihin, talouden, hallinnon ja kuntalaisten osallistumiseen liittyvät näkökulmat.

Siuntion kunnan mielestä arviointikriteerit ovat hyvät ja niitä vasten on hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja. Metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta maankäytön, liikenteen ja asumisen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja metropolihallintoa. Riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostuminen palvelee erinomaisesti myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua

Siuntion osalta voidaan todeta, että se on sekä vaihtoehdon 1 että vaihtoehdon 2 ehdotuksissa metropolihallintoalueen ulkopuolella. Siuntion kunta korostaa lähipalveluiden merkitystä kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. Siuntiolaisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Myöskään kunnan jakamiselle ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita.

Lausunnon antajia, erityisesti kuntia, pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt ehdotukset kuntajakoselvitysalueiksi, jotka lausuntoa antavaa kuntaa koskevat.

Vaihtoehdossa 1 (suurkunnat ja sopimusyhteistyö) rakentuu kaksi suurta kuntaa metropolialueelle. Ehdotuksessa ei oteta kantaa läntisen Uudenmaan kuntien asemaan. Käytännössä kahden suuren metropolialueen kunnan muodostuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Länsi-Uudellamaalla on mielekästä tehdä riittävän mittavia ja muodostuvaan metropolialueeseen nähden järkevästi sovitettavia kuntarakenneratkaisuja, jolloin tulee harkittavaksi vähintään vaihtoehto Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karkkila -kokonaisuus.

Vaihtoehdossa 2 (metropolihallinto ja vahvat peruskunnat) Siuntion kunta on asemoitu Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin yhteyteen. Tätä vaihtoehtoa Siuntion kunta pitää parhaana lähtökohtana.

Vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetään, että Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo muodostavat yhden selvitysalueen. Perusteluna muun muassa se, että alue olisi väestöllisesti vahvaa kasvualuetta. Kunnat kuuluvat myös pääkaupunkiseudun pendelöintialueeseen, vaikka muun muassa Siuntiossa pendelöintiä tapahtuu myös Lohjan suuntaan. Toisaalta osa Lohjan pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta pendelöinnistä kanavoituu lisääntyvissä määrin Siuntion kautta. Siuntiolla on siten toiminnallinen yhteys Lohjaan sen pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöintiliikenteen eräänä liityntä- ja palvelupisteenä.

Ehdotettu malli ei anna riittävää väestöllistä pohjaa sote-ratkaisulle. Erityisesti erikoissairaanhoidon järjestäminen jäisi sopimusyhteistyön varaan. Tämä malli tarkoittaisi myös sitä, että Siuntio olisi osa metropolihallintoaluetta. Liian kapea väestöpohja olisi erityisen suuri riski myös Siuntion kunnan korostamalle lähipalveluiden säilymisen merkitykselle kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kirkkonummi haluaa olla osa metropolialuetta, mutta sen sote-ratkaisut ovat avoimia.

Metropolialueen maankäytön haasteet eivät ulotu Siuntioon siinä määrin, että olisi perusteltua tarkastella Siuntiota osana metropolialuetta. Siuntiolle on tärkeää olla mukana länsiuusmaalaisessa sote-ratkaisussa, joka muodostuisi Lohjan ja Raaseporin ympärille.

Rantaradan suhteen on järkevää tehdä yhteistyötä Kirkkonummen ja HSL:n/mahdollisen metropolihallinnon kanssa.
Kuntia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt metropolihallinnon mallit sekä näiden osalta erityisesti 1) eri malleissa esitetyt metropolihallinnon tehtävät, 2) eri malleissa esitetyt päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot sekä 3) eri malleissa esitetyt rahoitusvaihtoehdot.

Ehdotetut metropolihallintomallit ovat sen tyyppisiä, ettei Siuntion kunta halua olla niissä mukana.

Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu Siuntion kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. Siuntion kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista.

Ehdotetuissa kahdessa metropolihallintomallissa Uudenmaan liiton tehtävät siirtyisivät perustettavalle metropolihallinnolle. Tällöin Uudenmaan liiton asema on arvioitava uudelleen.

Selvityshenkilöiden ehdotuksiin liittyvät aluerajaukset

Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisia malleja (1-3) metropolialuetta koskevan aluerajauksen ja sen tarkoituksenmukaisuuden osalta.

Siuntion kunta katsoo, että asiantuntijoina toimineiden selvityshenkilöiden esittämän päävaihtoehto 1 ja erityisesti suositellun päävaihtoehdon 2 mukaiset metropolialuetta koskevat aluerajaukset ovat metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukaisimpia. Mainittujen aluerajauksien sisälle syntyvien metropolialueen kuntarakenteiden – erityisesti malli 2 – muodostaminen mahdollistavat riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostumisen, joka palvelee erinomaisesti myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua.

Siuntion kunta katsoo lisäksi, että vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetty Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon muodostama selvitysalue ei olisi Siuntion alueen näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukainen (katso edellä kysymykseen 1 vaihtoehtoiseen malliin Siuntion kunnan lausumat perusteet).

Selvityshenkilöiden esittämien vaihtoehtoisten mallien toteutus ja jatkovalmistelu

Erityisesti kuntia pyydetään lausumaan, minkä vaihtoehtoisen mallin (1-3) jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon kunta olisi valmis osallistumaan.

Esiselvityksen vaihtoehdossa on ehdotettu, että Siuntio, Lohja, Karkkila, Vihti ja Inkoo muodostaisivat selvitysalueen. Siuntion kunnalle tämä on luontainen selvityssuunta muun muassa seuraavien seikkojen vuoksi:

Sote-ratkaisu

Järkevä sote-alueen muodostaminen Länsi-Uudellemaalle on syytä rakentaa selvitysmiestyöryhmän ehdotuksen mukaan. Siuntio on siinä osa Vihdistä ja Karkkilasta Hankoon ulottuvaa sote-aluetta, jota esitetään kuntayhtymämuotoiseksi.

Malli on luonnollisinta rakentaa kahden kunnan, Lohjan (Lohjan kaupunki, Vihti, Karkkila, Siuntio ja Inkoo) ja Raaseporin (Raasepori ja Hanko), kesken. Näin ollen luontevin Siuntion kunnan yhdistymisselvitys on syytä aloittaa Lohjan, Karkkilan, Vihdin ja Inkoon kanssa – ja jatkaa Lohjan kanssa siinä tapauksessa, että Inkoo ryhtyy selvitystyöhön Raaseporin, Karkkila Nurmijärven ja Vihti Espoon kanssa.

Siuntiolla on vahva olemassa oleva yhteistyö Lohjan kanssa terveydenhuollon, sivistystoimen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon saralla.

Siuntion kunta ei ole yksin pystynyt luomaan riittäviä elinkeinotoiminnan edellytyksiä alueelleen. Siuntio kehittää elinkeinotoimintaansa yhteistyössä seitsemän länsiuusmaalaisen kunnan kanssa.

Lisäksi Siuntio tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa kulttuuri- ja sivistyspalvelujen osalta. Muun muassa ruotsinkielinen yläkoulu toteutetaan yhteistyössä Lohjan, Inkoon ja Kirkkonummen kanssa ja lukioyhteistyötä on sekä Lohjan että Kirkkonummen kanssa.

Siuntio on ollut mukana Lohjalle suuntautuneessa selvityksessä. Selvitys täytti lainmukaiset liitoskriteerit.

Lisäksi lausunnonantajia, erityisesti kuntia, pyydetään lausumaan

– olisiko kunta valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa omalla kustannuksellaan liitoksen toteuttamista vai olisiko kunta valmis osallistumaan ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen
– missä aikataulussa kuntajakoselvitys voitaisiin toteuttaa ja mistä ajankohdasta lukien kuntarakennemuutokset voisivat astua voimaan
– missä aikataulussa metropolihallintoa koskeva jatkovalmistelu tulisi tehdä ja mistä ajankohdasta lukien mahdollinen metropolihallinto voisi aloittaa toimintansa.

Siuntion kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää.

Siuntion puolesta selvitystyö voitaisiin aloittaa välittömästi, kuitenkin muiden edellä mainittujen kuntien valmius- ja tahtotilaa kunnioittaen.

Siuntion kunta on valmis jatkamaan kuntaliitosselvitystä Lohjan kanssa siinäkin tapauksessa, että Inkoo ryhtyy selvitystyöhön Raaseporin, Karkkila Nurmijärven ja Vihti Espoon kanssa.

Kuntaliitoksen aikataulutavoitteena voisi olla 1.1.2015.

Siuntion kunta esittää kuntajakoselvitysalueen laajuuden vuoksi, että valtiovarainministeriö käynnistäisi alueella erityisen kuntajakoselvityksen. Kuntajakoselvityksen suorittajaksi pitäisi saada alueen kuntien yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen selvityshenkilö. Selvityksessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota lähipalvelujen turvaamiseen sekä palveluiden järjestämiseen suomeksi ja ruotsiksi.

Svanfeldtin ehdotus

Esiselvitys on lähtökohtaisesti rajattu koskemaan neljäätoista varsinaisen metropolialueen kuntaa. Metropolialueen todellinen vaikutusalue on kuitenkin tätä laajempi. Selvitystä tuleekin laajentaa koskemaan koko Uudenmaan maakunnan aluetta. Lisäksi selvityksessä tulee tarkastella metropolialueen ratkaisujen vaikutusta tähän laajempaan koko Uudenmaan kattavaan alueeseen.

Metropolialueen kuntarakenteen muotoutumisessa tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva ns. sote-uudistus. Kuitenkin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen suuntaviivojen ollessa auki on vaikea ottaa kantaa metropolialuetta koskeviin ratkaisujen edellytyksiin ja hyötyihin.

Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu Siuntion kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. Siuntion kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista.

Lähipalveluiden merkitystä on syytä painottaa kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. Siuntiolaisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Kunnan jakamiselle – jota joissakin valtiovallan kaavailluissa on esitetty – ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita.

Lausunnon antamisen haastavuutta lisää entisestään myös se, ettei esiselvityksessä esille tuoduista vaihtoehdoista ole käytettävissä taloudellisia vaikutuksia. Edelleen voidaan pitää erikoisena myös sitä, että tässä julkisen sektorin taloudellisessa tilanteessa niitä ei ole edes kriteereissä.

Täsmennyksenä selvityksen sivulla 66 esitettyyn väitteeseen Siuntio ei koe, että sillä olisi mitään yhteistä erityisesti Raaseporin kanssa. Liittyen sivulla 94 kohdassa 7.3 esitettyihin vaihtoehtoisiin malleihin Siuntio toteaa, että sen on tarkoitus myöhemmin esittää kuntarakennelain tarkoittamaa selvitystä niin Lohjan kuin Kirkkonummenkin suuntaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien ratkaisujen osalta on pidettävä Siuntion kannalta Lohjan kanssa muodostuvan alueen vaihtoehtona myös Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon muodostamaa aluetta. Tällainen alue, jolla ei olisi omaa sairaalaa, voisi maantieteellisesti hakea erikoissairaanhoidon palvelut samanaikaisesti Jorvin, Lohjan ja Tammisaaren sairaaloista. Tämä tukisi myös osaltaan kaikkien kolmen läntiselle Uudellemaalle tärkeän sairaalan toimintaedellytyksiä myös jatkossa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s