Länsi-Uudenmaan terveydenhuolto ja metropoli

Sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilötyöryhmän oli määrä luovuttaa raporttinsa perjantaina 1.3., mutta viime hetkellä työryhmälle myönnettiin lisäaikaa 19.3. asti. Helsingin Sanomissa nimettömät selvityshenkilöt kertovat, että sote-aluejako olisi jo voitu julkistaa, mutta että avoimia kysymyksiä on mm. siinä, mitä terveydenhuollon palveluja 20 000–50 000 asukkaan kunnat voisivat järjestää.

Länsi-Uudenmaan osalta Länsi-Uusimaa, YLE Västnyland ja Västra Nyland raportoivat, että työryhmä olisi esittämässä koko läntisen Uudenmaan Hangosta aina Siuntioon, Vihtiin ja Karkkilaan asti yhdistämistä yhdeksi sote-alueeksi, jonka väestömäärä olisi sen 135 000. Sekin on haastatellun Harry Yltävän mukaan sen verran vähän, ettei työryhmä voi vakavasti edes harkita alueen jakamista useampaan osaan.

Tämä kahden sairaalan malli vaikuttaisi turvaavan palvelujen järjestämisen alueella parhaalla mahdollisella tavalla. Ei taida olla näköpiirissä, että Raasepori, Lohja ja Vihti yhdistyisivät yhdeksi kunnaksi, joten jonkinlainen kuntayhtymä tai muu yhteistyömalli tarvitaan.

Mielenkiintoista tässä on, että metropoliselvityksessä aiemmin mukana ollut Vihti ei enää ole mukana työryhmän ensisijaisessa ehdotuksessa. Helsingin Sanomien mukaan aiempi viiden kaupungin vaihtoehto B on nyt muuttunut neljän kaupungin vaihtoehdoksi, jossa Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen yhdistyisivät, mutta Vihti jäisi ulkopuolelle.

Metropolialueratkaisuja pohdittaessa on puhuttu paljon maankäytön ongelmista ja kuntien välisestä haitallisesta kilpailusta. Näitä ongelmia on tarkoitus korjata metropolikaavalla, joka ohjaisi maankäyttöä maakuntakaavaa voimakkaammin. Tässä suhteessa aiemman vaihtoehdon C pohjalta valmisteltu kahden suurkaupungin malli, joista eteläisempään yhdistettäisiin Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kirkkonummi ja Vihti, voisi olla parempi.

Metropolialueellakin täytyy järjestää myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Neljän kaupungin mallissa on se oikein hyvä puoli, että siinä sote-alueet olisivat kaupungin kokoisia ja perusturvan järjestäminen pysyisi napakasti valtuuston alaisuudessa.

Voin nimittäin kertoa kokemuksesta, että pienen kunnan kunnanhallituksessa voi tulla turha olo, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue lähettää seuraavan vuoden toimintasuunnitelman tiedoksi. Sen voi vain merkitä tiedoksi, ja taas meni yli puolet pienen kunnan budjetista ilman, että kunnanhallitus tai valtuustokaan juuri voi vaikuttaa asiaan.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s