Siuntio ja kuntauudistus

Kuntaliitostyöryhmä sitten päätti esittää Siuntion osalta juuri sitä vaihtoehtoa, Siuntion jakamista, jonka huonoudesta Siuntion valtuustossa vallitsi erilaisia vaihtoehtoja punnittaessa edes jonkinlainen yksimielisyys. Vaihtoehto hylättiin nopeasti, koska prosessina kunnan jakaminen on suhteettoman raskas, eikä Siuntiossa ole oikein luontevaa jakolinjaakaan. Vaihtoehtoisena ratkaisuna työryhmä esittää, että toteutettaisiin kuntaliitos, josta on jo valtuustojen päätökset olemassa, eli Siuntio liittyisi Lohjaan, Nummi-Pusulaan ja Karjalohjaan vuoden 2013 alusta.

Siuntion kuntaliitosprosessi on ollut monivaiheinen. Jo syksyllä 2008 kuntalaisilta kysyttiin heidän kantaansa, ja selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että Siuntion tulisi aloittaa kuntaliitosneuvottelut. Näkemys suunnasta vain jakaantui: kysyttäessä mieluisinta liitoskumppania Lohja ja Kirkkonummi saivat kutakuinkin samansuuruisen kannatuksen. Niinpä Siuntio teki esiselvitykset kuntaliitoksesta sekä Lohjan että Kirkkonummen kanssa. Keväällä 2010 Kirkkonummi kuitenkin päätti, ettei halua jatkaa kuntaliitosneuvotteluja Siuntion kanssa. Niinpä Siuntio aloitti neuvottelut Lohjan kanssa, ja sopimus valmistui alkusyksystä 2011.

Siuntion valtuusto hyväksyi liitossopimuksen kokouksessaan 9.11. niukasti äänin 14–13. Kaksikin RKP:n valtuutettua teki päätöksestä kunnallisvalituksen. Lisäksi RKP:n johdolla tehtiin kuntalain 54 § mukainen aloite kuntaliitossopimuksen kiireellisestä käsittelystä valtuustossa. Pykälän varsinainen tarkoitushan on, että sen avulla valtuusto voi pakottaa vastahakoisen kunnanhallituksen tuomaan jonkin asian valtuuston käsittelyyn, eikä suinkaan se, että äänestyksessä hävinneet voisivat sen avulla pakottaa asian uuteen käsittelyyn.

Ensimmäisen valtuustokäsittelyn jälkeen Siuntion valtuuston puheenjohtaja (r) yhdessä Kirkkonummen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien sekä Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa kirjoitti ministeriön kuntaosastolle kirjeen, jossa kirjoittajat Siuntion valtuuston päätöksestä huolimatta puhuivat Porkkala-vaihtoehdon puolesta. Kirjoittajat eivät ilmeisesti onnistuneet tekemään kirjeessään selväksi, että he kirjoittivat yksityishenkilöinä – Siuntion kunnantoimistossa herätti hämmennystä, kun ministeriöstä tuli kirje, jossa ministeriö kertoi vastaanottaneensa kolmen kunnan yhteisen esityksen. Kirkkonummen kunnanhallitus totesi kokouksessaan 19.12., etteivät kirjoittajat edusta kunnan kantaa ja muistutti, että Kirkkonummen valtuusto päätti jo aiemmin, ettei ole kiinnostunut kuntaliitoksesta Siuntion kanssa.

Siuntion valtuusto päätti asiasta uudestaan 21.12., jälleen yhtä niukasti äänin 14–13. Ja jälleen RKP:n valtuutettu teki päätöksestä kunnallisvalituksen.

Tänään YLE kertoo, että Stefan Wallin (r) toivoo Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon vielä selvittävän Porkkala-vaihtoehtoa. Tämä on monella tapaa merkillinen toive.

Ensinnäkin, ministerin toive on vastoin viiden kunnan yhteneviä päätöksiä. Kirkkonummi ei halunnut neuvotellakaan kuntaliitoksesta Siuntion kanssa, ja Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat yhdistymässä vuoden 2013 alusta. Paljon on kauhisteltu, aikooko hallitus todellakin pakottaa vastentahtoiset kunnat yhdistymään, mutta se vasta omituista olisi, jos hallitus tässä vaiheessa estäisi vapaaehtoisen yhdistymispäätöksen tehneitä kuntia yhdistymästä.

Toisekseen, toteutuessaan Siuntion jakaminen kirpaisisi kipeästi Lohjan ja Pohjois-Siuntion ruotsinkielisiä, kun tässä vaihtoehdossa uuden Lohjan ruotsinkielisten lukumäärä jäisi alle kielilain edellyttämän 3000 asukkaan rajan. Lohja on nykyisellään vapaaehtoisesti kaksikielinen, mutta lähes täysin suomenkielisen Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan on paineita siihen, että Lohja luopuisi vapaaehtoisesta kaksikielisyydestään. Lohjalla on noin 1600 ruotsinkielistä ja Siuntiossa noin 1800. Mikä painaa Wallinin vaa’assa painavammin kuin kaksikielisten palvelujen varmistaminen Lohjan ja Pohjois-Siuntion ruotsinkielisille?

Kolmanneksi, kuntauudistuksen päätavoitteena on palvelujen turvaaminen. Vuodesta 2008 lähtien Siuntio on hoitanut sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhteistyössä Lohjan kanssa, eikä Siuntion kunnan palveluksessa ole enää ainoatakaan sosiaali- ja terveyssektorin työntekijää. Yhteistyösopimus on myös irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa, minkä jälkeen Siuntio olisi omillaan. Tässä vaiheessa on aivan toivottoman myöhäistä aloittaa minkäänlaisia neuvotteluja kenenkään kanssa, kun palvelujen pitäisi olla valmiina jo ensi vuoden alusta. Eikä 6000 asukkaan kunnalla ole mitään mahdollisuuksia polkaista palveluja nollasta lähtien itse pystyyn. Nyt käynnistetty kuntauudistus astuu hyvässä tapauksessa voimaan 2015 ja pääkaupunkiseudun osalta ehkä vasta 2017 – eikä sitäpaitsi ole mitenkään selvää, suuntaako Kirkkonummi itään vai länteen.

Siuntion osalta on selvää, että palvelujen turvaamiseksi ainut tapa edetä on viedä kuntaliitos Lohjan kanssa suunnitellusti loppuun. Hallituksen kuntauudistus tuo sitten eteen mitä tuo, mutta ensin on turvattava palvelut.

Mainokset

6 vastausta artikkeliin “Siuntio ja kuntauudistus”

  1. Harri, tiedät varsin hyvin asetelman, vaikka kierrät sitä kuin kissa kuumaa puuroa.

    Valtuusto päätti 9.11. hyväksyä Lohja-liitoksen sinun äänesi turvin. Pääsit antamaan äänesi, koska ryhmätoverisi Yrjö Kokkonen ei enää ehtinyt takaisin Suomeen kun oli pyytänyt sinulta lopullista vastausta siihen, meinaatko oikeasti varajäsenenä äänestää eri tavalla kun hän ja koko muu vihreä ryhmä äänestäisi.

    21.12. Kirsi Pesonen sanoi olevansa edelleen Lohja-liitosta vastaan, mutta pitävänsä päätettävää asiaa epädemokraattisena koolle kutsumismenettelyn takia.

    Hallinto-oikeus ottaa asiaan kantaa piakkoin, kun kunnanjohtaja onnellisesti oli esteellisenä esitellyt liitossopimusta kunnanhallituksessa. Sen jälkeen tiedämme, ratkaisiko Ykän loma Siuntion kohtalon.

    1. On tämä jännä juttu. Nyt kun vihdoin ja viimein virallisen työryhmän taholta lausutaan prioriteetti 1 katsantona että Siuntion suunta on Kirkkonummi ja Inkoo niin silloin Lohjaliitoksen kannattajat vetävät taas esiin seuraavat seikat
      1. Kirkkonummi ei halua neuvotella Siuntion kanssa kuntaliitoksesta.
      Vastaus: Mistä helkatista se tällähetkellä tiedetään kun ei olla edes lähdetty kysymään..
      2. Ilman Lohjaliitosta meillä ei ole terveyspalveluja.
      Vastaus: 1:den vuoden jatko Lostille riittää ennenkuin jokainen voi itse valita terveyskeskuksensa.. ei lienee mahdotonta.
      3. Ainoa joka hyötyisi Lohjaliitoksen kariutumisesta olisi Rkp ja kakskieliset
      Vastaus: Ootteko ihan tosissanne..riippumatta siitä mistä puolueesta tai aattesta on kysymys niin kyllä työryhmän viitoittamaan suuntaan on lähtijöitä.

  2. Siuntio. Suunnatkaa vain etelään ja perustakaa kunnollinen kielireservaatti inkoon ja rannikon kanssa. Tai jakakaa kunta. Älkää tulko koko kuntana. Saataisiin silloin Lohja yksikieliseksi ja kaksikielisyydeen taloudellinen kuormitus Suomessa olis taas yhtä kuntaa/kaupunkia pienempi. Terveisin ”laiha, vanha ja juovuksissa oleva Lohjalainen mies” 🙂

  3. Siuntion jakaminen merkitsee lähipalvelujen kaikkoamista. Tästä kaikki poliittiset ryhmät olivat samaa mieltä vuonna 2008 ja myöhemminkin. Jaettu asukaspohja ei yksinkertaisesti riitä terveysaseman ylläpitöön kun säästöpaineet tulevat olemaan kovat myös tulevaisuudessa. Siksi Siuntion pitää liittyä kokonaisena joko Lohjalle tai Kirkkonummelle. Kirkkonummi sanoi ei, Lohja kyllä.

    Valtuustossa oli hyvä Marcus 14 liitoksen kannattajaa.

    1. Arja, valtuustossa oli 13 varsinaista kyllä ja 13 varsinaista ei ääntä, sekä yksi lomalla.

      Onneksi ainakin demarit näkevät siinä sitä tarvittavaa yhteistä tahtotilaa. Ihan demokratian hengessä, kuntalaisten etujen mukaan. Suosittelen lukemaan KS 29.9. hyvää mielipidekirjoitusta ajatuksella.

      1. Arja puhuu palvelujen turvaamisesta, Marcus päätöksenteon teknisistä yksityiskohdista.

        Sitä paitsi valtuustossa 9.11. oli kaksi varavaltuutettua, kuten Marcuksen pitäisi hyvin tietää valitettuaan yhdessä kunnallisvalituksistaan varavaltuutettujen kutsumenettelystä.

        Demokratiassa on laajalti hyväksytty tapa muodostaa yhteinen tahtotila silloinkin, kun keskustelut eivät johda tulokseen. Sitä kutsutaan äänestämiseksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s